Uuden vuosituhannen alussa sovitut kahdeksan kehitystavoitetta ovat olleet menestys. Näin sanoo YK:n kehitysjärjestö UNDP:n Pohjoismaiden toimiston johtaja Camilla Brückner.
– Vuosituhattavotteiden vahvuus on ollut siinä, että kaikki toimijat, niin valtiot, hallitukset, kansainväliset järjestöt kuin kansalaisjärjestöt, ovat olleet niiden takana ja työskennelleet niiden eteen, Brückner sanoo.
Se on tuottanut tulosta.
Köyhyys puolittui ja väheni kaikkialla
Vuosituhattavoitteista ensimmäinen, äärimmäisen köyhyyden ja nälän lopettaminen ei täysin pitänyt paikkaansa, sillä edelleen 12,9 prosenttia kehittyvien maiden asukkaista näkee nälkää. Köyhyys ja nälkä kuitenkin ovat selvästi vähentyneet, ja keskiluokan koko kasvanut.
Toinen tavoite, universaalin peruskoulutuksen saavuttaminen, lähestyy maalia. Kehittyvien maiden kouluikäisistä lapsista, niin tytöistä kuin pojista, yli 90 prosenttia menee kouluun. 15–24-vuotiaiden lukutaito on noussut yli 90 prosenttiin globaalisti, ja yhä useampi nainen osaa lukea.
Raskaus on tullut turvallisemmaksi. Raskauden tai synnytyksen komplikaatioihin menehtyneiden määrä putosi 45 prosentilla. Yli 70 prosentissa synnytyksistä avustaa nykyisin koulutettu henkilö, kun vuonna 1990 vain 59 prosenttia synnytyksistä hoidettiin ammattilaisen kanssa.
Myös sairauksia vastaan on taisteltu: HIV-lääkitys on nykyisin 13,6 miljoonan ihmisen saatavilla, kun vuonna 2003 antiretroviraalilääkitystä sai vain 0,8 miljoonaa ihmistä. Malarian ehkäisy on parantunut. Tuberkuloosihoidon on arvioitu säästäneen 37 miljoonan ihmisen elämän.
Lapsikuolleisuus on vähentynyt nopeammin kuin koskaan, mutta edelleen miljoonia lapsia kuolee ennen viidettä ikävuottaan.
Lapsi- ja äitikuolleisuudelle yhteistä on se, että valtaosa kuolemista voitaisiin ehkäistä yksinkertaisella hoidolla, todetaan vuosituhattavoitteiden vuoden 2015 raportissa. Raportin mukaan 10 vuoden kuluttua lapsikuolleisuudesta voitaisiin päästä kokonaan eroon.
Uudella listalla 17 tavoitetta
Koska tekemistä vielä riittää, on YK:ssa valmisteilla uudet, aiempaa kattavammat kehitystavoitteet.
Brückner kertoo, että listalla ovat vuosituhattavotteiden mukaisesti terveys ja koulutus. Lisäksi uudet tavoitteet liittyvät epätasa-arvoon, talouskasvuun, kunnollisiiin työoloihin, kaupunkeihin ja asuimiseen, teollistumiseen, ilmastonmuukseen, kestävään kulutukseen ja tuotantoon sekä rauhaan ja oikeudenmukaisuuteen.
– Lista ei päde vain kehittyville maille vaan ihan kaikille, koko maailmalle. Kestävä kulutus ja tuotanto on ongelma ja haaste meille kaikille, ei vain kehittyville maille, Brückner sanoo.
Uusia tavoitteita on 17. Laajeneva hanke vaatii myös lisää rahoitusta, vahvistaa Brücker.
– On olemassa laaja yhteisymmärrys siitä, ettei nykyinen taso ole läheskään riittävä.
Rahoitusta havitellaan yksityisen sektorin investoinneista ja veronkannon tehostamisesta kehittyvissä maissa sekä veronkierron estämisestä kehittyneissä maissa.
Uusista rahoitussuunnitelmista keskustellaan Etiopian Addis Abebassa järjestettävässä konferenssissa ensi viikolla. Uudet tavoitteet lyödään lukkoon New Yorkissa syyskuun lopussa.
Neuvottelu ei ole sujunut mutkitta: kehittyvät maat vastustavat yksityisen sektorin mukaantuloa ja suosisivat perinteistä kehitysapua, Brückner kertoo.
– Se, että nyt viime hetkellä näyttää vaikealta ja kättä väännetään yksityiskohdista, on tavallista. Olen luottavainen, että sopimukseen päästään, hän sanoo.