Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 Suomessa kuoli 53 923 ihmistä, mikä on suurin määrä sitten vuoden 1944. Aiempi 1940-luvun jälkeinen ennätysvuosi oli 2015, josta kuolemien määrä nousi nyt vielä 1 431 ihmisellä.
Naisia kuoli 501 enemmän ja miehiä 930 enemmän verrattuna vuoteen 2015. Eniten kuolemia oli tammikuussa, joulukuussa ja maaliskuussa.
Tammikuun 5 336 henkeä on suurin tammikuussa kuolleiden määrä vuoden 1944 jälkeen. Edellisen kerran yli 5 000 kuollutta yhden kuukauden aikana oli vuoden 2003 joulukuussa.
Poikkeuksellista vuodessa 2016 on se, että tuolloin kuolleiden määrä oli ensi kertaa isompi kuin syntyneiden määrä – jos ei lasketa poikkeuksellisten olojen vuosia 1918 ja 1940. Noina vuosina syitä suomalaisten vähenemiseen olivat sisällissota espanjantauteineen ja talvisota.
Vaikka syntyvyys hävisikin viime vuonna kuolleisuudelle, Suomesta eivät silti ihmiset lopu. Tilannetta tasoittaa kasvanut maahanmuutto, Tilastokeskuksesta kerrotaan.
Imeväiskuolleiden määrä lähes sama
Vuonna 2016 ensimmäisen ikävuotensa aikana kuoli 100 lasta. Alle vuoden ikäisenä kuolleiden eli imeväiskuolleiden määrä oli melkein sama kuin vuonna 2015, jolloin kuoli 97 lasta. Imeväiskuolleiden määrä tuhatta elävänä syntynyttä lasta kohden vuonna 2016 oli 1,9 promillea, joka on 0,2 promillea suurempi kuin edellisvuonna.
Vaikka imeväiskuolleiden määrä pysyi lähes samana, on imeväiskuolleisuus suurempi. Tämä johtuu syntyneiden määrän laskemisesta. Vuosien 2013–2015 keskimääräinen imeväiskuolleisuus oli Suomessa pienin verrattuna muihin Pohjoismaihin ja Länsi-Euroopan maihin.
Vuonna 2016 vastasyntyneen elinajanodote oli pojilla 78,4 vuotta ja tytöillä 84,1 vuotta. Miesten elinajanodote laski 0,1 vuotta ja naisten pysyi samana verrattuna edellisvuoteen.
Miesten elinajanodote on kasvanut tasaisesti 1980-luvulta lähtien, joskin vuonna 1995 oli vastaavanlainen pieni pudotus edellisvuoteen verrattuna. Vastasyntyneen elinajanodote kertoo vuosien määrän, jonka verran 0-vuotias eläisi kuolleisuuden pysyessä nykyisellä tasolla.