Viime vuosina erityisesti naisten taitoluistelu on ajautunut siihen suuntaan, että parhaat pisteet on saatu vaikeilla, teknisillä elementeillä.
Suomen taitoluisteluliiton valmennuspäällikkö Satu Niittynen sanoo, että nuori tyttöluistelija tekee teknisesti haastavia suorituksia helpommin kuin aikuinen naisluistelija.
Siksi aikuisten sarjojen alaikäraja nousee nyt porrasteisesti 17 vuoteen.
– Huomasimme, että siitä tulee epätasa-arvoinen asema urheilijoiden kesken. Lähdimme asiaa ikärajanostolla ratkomaan, hän kertoo.
Kansainvälinen taitoluisteluliitto (ISU) teki päätöksen kesäkuun lopulla. Sata maata äänesti muutoksen puolesta, ja vain 16 vastusti sitä. Päätös koskee kaikkia ISU:n alaisia kilpailuita eli niin kansainvälisiä, GP- kuin arvokisoja.
Vielä tämä kausi kisataan nykyisellä alaikärajalla, joka on 15 vuotta. Ensi kaudella raja on 16 vuotta ja kaudesta 2024–2025 alkaen alaikäraja on 17 vuotta. Muutos ei astu voimaan kerralla, jotta nyt aikuisissa kisaavat 15-vuotiaat voivat jatkaa sarjassa.
– Tällaisella portaitteisella siirtymällä saadaan pidettyä (nykyiset) seniorit senioreina, Niittynen sanoo.
Valijevan kohu oli viimeinen sysäys
Yle Urheilun taitoluisteluasiantuntija Mika Saarelainen toteaa, että lajista sanotaan tulleen lapsiurheilua. Hän uskoo ikärajamuutokselle olevan kaksi syytä: lajin kilpailuluonnetta pyritään muuttamaan ja lapsiurheilijoita halutaan suojella.
– Jatkossa tekniikan ohella tarvitaan taiteellisuutta ja kypsyyttä jäällä. Näin välitetään lajin kaikki hienoudet.
Myös valmennuspäällikkö Niittynen toivoo, että taiteellisuus ja esteettisyys kasvavat. Tällä hetkellä taitoluistelussa saadaan erittäin paljon pisteitä hypyistä.
– Palataan tavallaan sellaiseen taitoluisteluun, eikä keskitytä pelkästään sirkushyppyihin, asiantuntija Saarelainen kuvailee.
Pekingin talviolympialaisissa kohua aiheutti tuolloin 15-vuotias Kamila Valijeva. Hän teki historiallisesti ensimmäisenä naisena neloishypyn. Syyskuussa kerrottiin, että Valijevan dopingtapaus on ratkennut.
Saarelaisen mukaan taitoluistelussa on ikäviä lapsiurheilijoiden tarinoita valitettavan runsaasti.
– Nuoret ovat hajonneet kovaan rääkkiin. Rehellisesti päätös on erinomainen, koska ainoastaan urheilijaa pitää ajatella tällaisissa päätöksissä. Urheilijaa ja hänen terveyttään.
Saarelainen sanoo, että olympialaisten tapaus oli viimeinen sysäys päätökselle, vaikka ikärajamuutosta oli pohdittu pitkään.
Pitenevätkö urat?
Ikärajamuutos nostanee ikärakennetta taitoluistelu-uran loppupäässä. Valmennuspäällikkö Niittynen uskoo, että päätöksen myötä kypsemmät aikuisurheilijat pysyvät lajin parissa pidempään.
– Jää nähtäväksi, miten laji muuttuu, kun portaittain ikäraja nousee vuosi vuodelta. Sellainen lopettamispaine nuorten tieltä häviää tai vähenee.
Näin arvelee myös 15-vuotias Janna Jyrkinen, joka kisaa ensi kertaa aikuisten sarjassa Finlandia Trophy -kisoissa Espoossa. Hänen mukaansa ikärajamuutoksessa ei ole mitään ongelmaa.
– Tämä (portaittainen muutos) on minulle onni, että pääsin vielä senioreihin. Mielestäni olen kypsä ja valmis kisaamaan seniorisarjassa, Jyrkinen sanoo.
Hän kertoo, että jotkut luistelijat ovat sitä mieltä, että muutos on huono. Valmennuspäällikkö Satu Nittysen mukaan yleinen ilmapiiri on ollut hyvin positiivinen.
– Varmasti vastustajia löytyy. Toistaiseksi ei olla ihan hirveästi keskusteltu urheilijoiden kanssa, kun tälle kaudelle ei vielä muutoksia tullut, Niittynen sanoo.
Yksi todennäköinen vaikutus on, että juniorisarjat paisuvat nykyisistä osallistujamääristä. Niittynen kertoo, että mitään päätöksiä juniorisarjojen operatiivisen toiminnan suhteen ei ole tehty.
Asiantuntija Saarelainen sanoo, että kansainvälisten kisojen osallistujamäärä- ja maarajoitukset hillitsevät luistelijamääriä. Hänen mukaansa muutos voi olla hyvä, kun esimerkiksi he, jotka eivät pääse junioreiden MM-kilpailuihin, osallistuvat muihin kisoihin.
Lauantaina 8.10. taitoluistelun Finlandia Trophyn kisoissa on vuorossa jäätanssin rytmitanssi ja naisten lyhytohjelma. Kooste Yle TV2:ssa kello 18.45 alkaen.
Lue myös: