Pimeässä salissa on kuusi metriä leveä valkokangas, johon on heijastettu ampumarataa muistuttava kuva. Näytöllä liikkuu nopeasti kaksi punaista laserpistettä.
15-vuotias Otto Tomminen seuraa punaisia pisteitä omalla haulikollaan, johon on liitetty ylimääräisiä johtoja ja liipaisimen kohdalle pieni nappi.
Klik, klik! Tietokoneohjelma ilmoittaa täydelliset osumat kahteen eri suuntaan lentävään ”kiekkoon”. Muutamassa vuodessa Tomminen on kehittynyt ympärivuotisen harjoittelun ansiosta erinomaiseksi haulikkoampujaksi, joka tähtää menestykseen ampumakisoissa ja saa myös saalista metsällä.
Ammuntasimulaattorit voisivat helpottaa tuhansien muidenkin uusien metsästäjien aseenkäsittely- ja ampumataitojen kartuttamista. Niiden hyödyntäminen on kuitenkin vasta alussa, vaikka simulaattoreiden määrä onkin kasvanut viime vuosina.
Simulaattori ei korvaa ampumarataa, mutta voisi helpottaa opetusta
Esimerkiksi Metsästäjäliitto on toivonut, että ampumakoulutuksesta tulisi pakollinen osa metsästäjätutkinnon suorittamista. Se kuitenkin katsoo, että koulutuksen tulisi tapahtua ampumaradalla oikeilla aseilla ja patruunoilla.
Metsästäjäliitossa tiedostetaan silti, että jos ampumakoulutus olisi pakollinen uusille metsästäjille, edessä voisi olla pula ympärivuotisista harjoittelupaikoista.
Ampumaradat ovat käytössä vain osan aikaa vuodesta ja varsinkin ruuhka-Suomessa radat ovat jo nyt tiheään käytössä. Harvaan asutuilla seuduilla niitä taas on vähän ja välimatkat ovat pitkiä.
Metsästäjätutkinnon suorittajia on vuosittain useita tuhansia.
– Koko ajan käydään keskustelua siitä miten kaikki uudet metsästäjät saadaan koulutettua. Simulaattori olisi paljon helpommin organisoitavissa, sanoo Metsästäjäliiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen.
Pienessä pohjoisen kaupungissa osataan jo antaa vastaus tai ainakin ehdotus.
Torniossa on todistettu simulaattoriharjoittelun edut
Torniossa simulaattorikoulutuksen hyödyt nähtiin jo varhain. Sen ansiosta Tornionseudun Ampujien kouluttamat juniorit takovat jatkuvasti menestystä kisoissa.
– Hyvissä olosuhteissa harjoitellaan aseen nosto ja liike. Voidaan katsoa läheltä ja ampua hitaampaa maalia. Kun täällä hiotaan tekniikka kuntoon niin kiekkoihinkin osutaan, kun mennään radalle, tietää valmentaja Reijo Alkku Tornionseudun Ampujista.
Itse asiassa Torniosta tulee kilparadoille enemmän junioriampujia kuin mistään muualta, ja se on huomattu Ampumaurheiluliitossakin.
– Torniossa on harvinainen paikka, joka on käytössä ympäri vuoden. Vastaavia ei monella Suomessa ole. Juniorit ovat saaneet harjoitella koko rospuuttokauden, jolloin ampumaradoilla ei pysty treenaamaan, kehuu liiton pitkäaikainen, entinen junioripäällikkö Timo Rautio.
Ampumaurheiluliitossa simulaattorit nähdään tulevaisuuden tärkeänä apulaisena, ja liiton omistamat kolme simulaattoria lähtevät syksyn aikana koulutuskierrokselle eri puolille Suomea.
Metsästäjäliitto vielä empii simulaattorien hyödyntämistä osana uusien metsästäjien ampumataitojen koulutusta ja testaamista. Tornionseudun Ampujien 12 vuoden kokemus on antanut näkemyksen siitä miten erilaisia simulaattoreita voitaisiin käyttää osana metsästäjätutkintoon valmentavia kursseja.
– Nythän istutaan neljä iltaa kuuntelemassa luentoa. Yksi ilta voisi olla simulaattoripaikassa, olisi hirvirata ja haulikko. Lopussa voitaisiin ottaa simulaattorilla jonkunlainen koe, Alkku ehdottaa.
Tavoitteena ”parempia ja huolellisempia ampujia”
Metsästäjätutkinnon voi suorittaa Suomessa ilman, että aseenkäsittely- tai ampumataitoja täytyy todistaa mitenkään. Ampumakokeen joutuu suorittamaan vain, jos pyytää sorkkaeläimiä tai karhuja rihlatulla luotiaseella. Haulikolla voisi siis metsästää pienriistaa vaikka täysin ilman harjoittelua.
Suomi on naapurimaihinsa verrattuna poikkeus – muissa Pohjoismaissa ja Virossa ampumataidot on tavalla tai toisella todistettava metsästäjätutkinnon yhteydessä.
Metsästäjäliiton tavoite on, että tulevat sukupolvet olisivat parempia ja huolellisempia ampujia.
– Ei meillä Suomessa vielä huolestuttava tilanne ole, jos verrataan esimerkiksi Keski-Eurooppaan ja kuinka paljon siellä tapahtuu metsästysonnettomuuksia. Tavoite on tietysti, ettei niitä sattuisi ollenkaan, toteaa Partanen.
Niin metsästys- ja ampumayhdistykset kuin harrastajatkin ovat sitä mieltä, että simulaattoriammunta madaltaa kynnystä harjoitteluun. Simulaattoreiden laajemman hyödyntämisen esteenä on kuitenkin usein kallis hankintahinta tai sopivien sisätilojen puute.
Erilaisia ammuntasimulaattoreita on Suomessa karkeasti arvioiden satakunta. Osa niistä on hupikäytössä ja osa ampuma- tai metsästysseurojen harjoittelu- ja koulutuskäytössä.
Ammuntasimulaattoreita on hankittu seuroille jopa Leader-rahoituksen avulla.
Ne eivät voi kuitenkaan kokonaan korvata kovilla patruunoilla ampumista silloin, kun kyse on metsästyksestä tai ampumaurheilusta.
– Simulaattori riittää siihen, että nähdään, että tietää mitä tekee. Mutta en pitäisi pahana, etteikö käytäisi vielä radalla tekemässä koeammunta, Alkku tiivistää.