Hankeyhtiö Suomi-rata oy suunnittelee parannuksia ratayhteyteen Helsingin ja Tampereen välille.
Kun suurnopeusradan suunnitelmat tulivat pari viikkoa sitten julki, pääsi Tuuli Joensuulta itku. Radan suunnitelmat kulkisivat hänelle ja hänen suvulleen rakkaissa maisemissa Kylmäkoskella.
– Kävin herättämässä mieheni, että junarata menisi meille rakkaan kotiseudun yli, kertoo Tuuli Joensuu.
Hän katsoo, että junaraide käytännössä rikkoisi koko Tarpianjoen jokisuiston ja Favénin harjun yhtenäisyyden.
– Se tuhoasi tämän paikan tunnelman. Varmasti koko Kylmäkoski ja Akaa ravisteltiin samalla hereille.
Tuuli Joensuu katsoo, että Kylmäkoskella on paljon uinuvaa kulttuurihistoriaa.
– Ei olla edes ymmärretty, että meillä on täällä Suomen kansallisromanttisen kauden kulttuuria ja rakennuksia.
Ensijärkytyksestä toipumisen jälkeen suunnitelmia on mietitty hankkeen vastustamiseksi. Joensuu korostaa, että kaikkien alueella asuvien pitää olla aktiivisia, kirjoittaa ja puhua asioista.
– Kaikki voi tehdä sen minkä kykenee, nyt ei kannata jäädä hiljaiseksi.
Yhtä hämmästynyt suunnitelmista oli Lempäälän Kuljun omakotiyhdistyksen puheenjohtaja ja alueella asuva Jarkko Lahtinen.
– Paljon on kyläläisten keskuudessa pelkoa, että jääkö oma talo radan alle. Paljon on epätietoisuutta asian suhteen, sanoo Jarkko Lahtinen.
Jos suunnitelmat toteutuvat, kulkisi rata hyvin läheltä tai jopa Lahtisen talon yli.
– Se tässä ihmetyttää, että suunnitelmissa mennään aina raha edellä. Unohdetaan, mitä siellä toisessa vaakakupissa on.
Lahtinen nostaa esille asumisen lisäksi luontoarvot ja ulkoilureitit. Hän ihmettelee, missä vaiheessa alueen asukkaiden mielipidettä oikeasti kuunnellaan.
– Lähettäisin semmoiset terveiset, että kannattaako yhteiskunnan rahoja tämmöiseen tuhlata. Hyöty on joitakin minuutteja. Rahareikiä on muuallakin Suomessa.
Vaihtoehtoja on käytännössä kaksi
Tässä vaiheessa vaihtoehtoja on käytännössä kaksi. Toinen on pääradan lisäraiteet ja oikaisut Riihimäen ja Tampereen välille, toinen on kokonaan uusi suurnopeusrata. Molempiin vaihtoehtoihin sisältyy lentorata, joka on Pasilasta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Keravalle rakennettava kaukoliikenteen rata.
Yhtiö julkisti selvityksen linjausten vaikutuksista syyskuun lopussa. Selvitys kertoi, että uudesta suurnopeusradasta olisi muita vaihtoehtoja suurempi hyöty matkustajamäärissä mitattuna. Se olisi toisaalta myös kalliimpi: uusi rata maksaisi tunneleineen noin 5,5 miljardia euroa, lisäraiteet ja oikaisut noin neljä miljardia.
250 kilometriä tunnissa kiitävä suurnopeusjuna kulkisi Tampereelta Helsinkiin tunnissa. Selvityksessä todetaan, että kokonaan uutena linjauksena se halkoisi arvokkaita kulttuuriympäristöjä ja luontoa. Maisemahaittaa voidaan pienentää tunneleilla, mutta ne taas kasvattavat hintaa.
Lisäraiteidenkaan sovittaminen ei olisi ongelmatonta: niiden rakentaminen pääradan yhteyteen häiritsisi liikennettä jopa kymmenen vuoden ajan, minkä arvioidaan selvityksessä karkottavan matkustajia ja hidastavan siirtymää raiteille.
Vaikka varsinainen työmaa ei kiinteistön tai tontin yli kulkisikaan, melu- ja maankäytön haitat puhuttavat niin asukkaita kuin kuntapäättäjiä.
Akaa miettii, mitä hyötyä uudesta radasta olisi
Akaan kaupunginjohtajan Antti Peltola kertoo, että esitetyistä linjausvaihtoehdoista ollaan kaupungissa todella huolestuneita.
– Linjausten alle jää taloja, ne sivuavat vesistöjä ja arvokasta sekä viihtyisää kulttuurimaisemaa. Myös ääni- ja tärinähaitat aiheuttavat huolta, hän toteaa.
Kaupungissa pohditaan myös, mitä akaalaiset uudesta radasta oikein hyötyisivät, ohittaisihan uusi juna kaupungin pysähtymättä.
Antti Peltola on tyytyväinen siihen, että vaihtoehdoista käydään laajaa keskustelua.
Hän pohtii, kannattaisiko ensin varmistaa pääradan kehittäminen muun muassa lisäkapasiteetin ja nopeudenkin parantamiseksi. Kun todellinen tarve, vaikutukset ja rahoitus ovat selvillä, arvioitaisiin suurnopeusradan toteutusta mahdollisesti myöhemmin uudelleen.
Lempäälä kehittäisi päärataa ja lähijunaa
Lempäälä on taajaan rakennettu, ja aluetta halkoo jo kaksi suurta väylää: päärata ja moottoritie.
Uutta raidekäytävää on enää vaikea mahduttaa, sanoo kunnanjohtaja Heidi Rämö.
Hän muistuttaa sähköpostivastauksessaan, että radanvarsi on ollut kolmannen ja neljännen raiteen odottamisen vuoksi jo kauan rakennuskiellossa.
– Tärkeää Lempäälän ja seudun kannalta olisi pääradan ja lähijunan kehittäminen.
Rämön mukaan kuntalaiset ovat huolissaan kiinteistöistään, jotka uhkaavat jäädä suunnitelmien jalkoihin. Hän nostaa esille myös mahdollisen suurnopeusjunan aiheuttaman melun.
– Meille tulee maankäytöllistä haittaa, suurilla nopeuksilla tärinä- ja meluhaitat ovat meille merkittävät.
Suomi-Rata oy: Kritiikki odotettua megaluokan hankkeessa
Suomi-rata oy:n toimitusjohtaja Timo Kohtamäki sanoo, että kritiikin ja keskustelun alkaminen on aina odotettavaa megaluokan infrahankkeen suunnitelmien julkistamisen jälkeen.
Mielipiteet ja huolenaiheet jakaantuvat alueen mukaan.
– Pohjoisemmassa ajatellaan, että nopea yhteys ja raideliikenteen lisäkapasiteetti tavaraliikenteelle on tärkeä. Pirkanmaalla varmaan priorisoidaan nopeaa yhteyttä, mikä näkyy kommenteissa. Kanta-Hämeessä ollaan huolissaan erityisesti nykyisen pääradan tilanteesta ja kunnossapidosta, Kohtamäki sanoo.
Ylen aiemmassa haastattelussa maakuntajohtajat suhtautuivat suunnitelmiin varauksella. Hämeen liiton maakuntajohtaja Toni K. Laine koki, ettei Kanta-Häme suurnopeusradasta juuri hyötyisi, Pirkanmaan liiton maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen toivoi ratahankkeesta lisää tietoa.
Oma lukunsa ovat yksityiset ihmiset, kiinteistöjen ja tonttien omistajat, joiden elinpiiriin suunnitelmat suoraan vaikuttavat.
Timo Kohtamäki ymmärtää huolen, jos viiva on piirretty lähelle kotia tai mökkiä. Hän toppuuttelee asioiden olevan vielä keskeneräisiä. Esitellyt suunnitelmat ovat vielä alustavia.
– Esimerkiksi lehdissä olleet maastokäytävät taitavat olla 600 metriä leveitä, ja suunnitelma voi vielä tarkentua.
Kohtamäen mukaan monia asioita voidaan ottaa huomioon, mutta mahdottomiin ei pystytä. Jos päädytään parantamaan nykyistä päärataa, liikkumavara muutoksille on pienempi.
– Silloin tietysti keskeistä on se, että tehdään oikaisuja ja uusi ratakiskopari kulkisi mahdollisimman lähellä nykyistä päärataa. Tällöin ne kiinteistöt, jotka jäävät alle, niin ne sitten melkeinpä jäävät alle – siinä ei kovin paljon vaihtoehtoja ole, hän selvittää.
Jos vaihtoehdoksi taas valikoituu uusi suurnopeusrata, sen maastokäytävä on Kohtamäen mukaan suunniteltu niin, että arvokkaat luontoalueet huomioidaan mahdollisimman hyvin.
– Lähtökohtana on ollut kiertää Natura-alueita, keskeisiä luontokohteita, lintujärviä, maisema-alueita ja muinaismuistoja.
Katseet kääntyvät liikenne- ja viestintäministeriöön
Linjausvaihtoehdosta päättävät Suomi-rata oy:n omistajat: Suomen valtio, Finavia ja 20 radan vaikutusalueen kuntaa Helsingistä Ouluun. Akaan kaupunki on omistaja, Lempäälä ei.
Timo Kohtamäen mukaan yhtiön osakkailla on ollut kolme viikkoa aikaa paneutua selvityksiin, käydä ja kuunnella keskustelua.
– Omistajat kokoontuvat ensi viikon torstaina (20.10.) pohtimaan sitä, miten tästä sitten olisi fiksuin tapa mennä eteenpäin.
Siihen, tehdäänkö päätöksiä asiasta jo tämän vuoden puolella, ei Kohtamäki osaa sanoa puoleen eikä toiseen.
– Valtio omistaa yhtiöstä 51 prosenttia, omistajaohjaus on liikenne- ja viestintäministeriössä, eli katseet kääntyvät aika pitkälle siihen suuntaan.
Mitä nopeammin päätöksiä syntyy, sitä nopeammin pääsisi hakemaan esimerkiksi EU-rahoitusta, Kohtamäki sanoo.
– Meillä kyllä riittää suunnittelemista ja tekemistä, vaikka päätös siirtyisi.
Millaisia ajatuksia Suomi-radan suunnitelmat herättävät? Voit kommentoida juttua 14.10. kello 23:een saakka.