– Keltaisia ulkoseinän tiiliä voidaan käyttää, samoin sään suojassa olleita puurakenteita ja näitä hyväkuntoisia ikkunoita, luettelee hankekehityspäällikkö Janne Kivimäki Pohjola-rakennus Suomesta.
– Sisältä käytetään liimapalkkeja ja pienempiä osia sitten sen mukaan mitä löytyy.
Kivimäki ja hankejohtaja Erkki Ikonen katselevat Kaukajärven purettavaa seurakuntataloa uudella silmällä. Talon osia on tarkoitus käyttää uudelleen uuden asuinkerrostalon rakentamisessa.
Pohjola-rakennus voitti tontin Tampereen kaupungin järjestämässä kiertotaloustalokilpailussa.
– On hieno asia, että kaupunki on ottanut tontinluovutuksessaan huomioon kiertotalouskonseptin. Tämä tulee varmasti yleistymään, Ikonen toteaa.
– Tämä on tosi mielenkiintoista. Lähdetään pienimuotoisesti liikkeelle. Tästä saadaan hyvää oppia, katsotaan sitten miten hyödynnetään tätä jatkossa, Kivimäki kommentoi.
Kiertotaloustaloille olisi jo tekijöitä
Tampereen kaupungin järjestämä kilpailu haki rakentajia taloille, jotka tulevat Hipposkylän neljän purettavan talon tilalle Kissanmaalle. Yksi tonteista varattiin kiertotaloustalolle.
Kaupunki halusi, että talo olisi tavallista betonirunkotaloa hiilijalanjäljeltään pienempi, ja siinä käytettäisiin vanhan talon osia mahdollisimman sellaisenaan, ei esimerkiksi vain betonimurskeena. Haussa olivat kunnianhimoiset kiertotalousratkaisut.
– Olen iloinen, että hakemuksia oli niinkin paljon ja ne olivat monipuolisia, sanoo valitsijaraadissa mukana ollut Ella Lahtinen. Hän on Green Building Council Suomen vihreän rakentamisen asiantuntija.
Hakemuksia tuli yhteensä kahdeksantoista. Lahtisen mielestä luku kertoo siitä, että tässä on mallia muille kaupungeille. Vastaavia kilpailuja kannattaa järjestää muuallakin.
– Oli tosi hieno nähdä, miten hyvin urakoitsijat ja rakennusliikkeet olivat lähteneet mukaan ideoimaan tapoja uudelleenkäyttää rakennusmateriaaleja ja rakennusten osia.
Voittaja käyttää parhaiten kiertotalouselementtejä
Voittajaksi valikoitui suunnitelma, jossa uudellenkäytettyjen rakennusosien osuus oli suurin nimenomaan asuinrakennuksessa. Kierrätysosia oli käytetty monipuolisesti ja ne oli tarkoitus hankkia läheltä. Kaukaa kuljettaminen lisää kustannuksia ja hiilipäästöjä.
Itsestään selvää vanhan käyttö uuden rakentamisessa ei ole.
– Haasteita uudelleenkäytössä tekee se, että osilla ei ole nykyään rakennuksilla tarvittavaa CE-merkintää. Nämä täytyy rakennuspaikkakohtaisesti hyväksyttää rakennusvalvonnalla, Janne Kivimäki sanoo.
Kaukajärven 1970-luvulla rakennetun seurakuntatalon osien lisäksi uuteen taloon tulee Santalahden vanhan tulitikkutehtaan tiiliä sekä betonielementtejä vielä tuntemattomasta purkutalosta.
Betonielementtien uudelleenkäyttö on ekologisuuden kannalta olennaisinta, mutta myös vaikeinta.
Käytännössä vain sisäseinien rakenteita voi käyttää uudelleen.
– On selvitettävä ikkuna-aukkojen sopivuus ja seinien paksuus, ovatko ne riittävän paksuja uudelleen käytettäväksi. Betonielementtejä käytetään mahdollisuuksien mukaan vähintään ei-kantaviin väliseiniin ja muualle, mihin ne soveltuvat, Kivimäki kertoo.
Unelmatilanteessa rakennusten osat olisi jo suunniteltu uudelleen käytettäviksi.
– Osat tehtäisiin niin, että ne voidaan hyödyntää tulevaisuudessa jossakin toisessa rakennuksessa, joko samassa tai hieman poikkeavassa käytössä, pohtii Itkonen.
Jotain tämänsuuntaista onkin jo tekeillä.
Betonin uudelleenkäyttö taklaa monia isoja ongelmia
Kiertotaloutta tuodaan rakentamiseen nyt kovalla kiireellä. Syynä ovat rakentamisen, ja etenkin betonin tuotannon ympäristövaikutukset.
Tampereen yliopisto johtaa kansainvälistä ReCreate-tutkimushanketta, jossa purettavien talojen betonielementeistä pyritään saamaan sellaisenaan uudelleen käytettäviä.
Tästä olisi tultava normi ennemmin kuin poikkeus. Näin säästettäisiin sekä luonnonvaroja että ilmakehää.
– Uudelleenkäyttö on tapa, jolla materiaalit voivat kiertää rakennusosien muodossa vähähiilisimmällä tavalla, sanoo ReCreate-hankkeen johtaja Satu Huuhka Tampereen yliopistosta.
Globaalisti kierrätys ratkaisisi hiilidioksidipäästöjen lisäksi useita muita ongelmia. Tilanne on monessa maassa Suomea pahempi.
Esimerkiksi riittävän hyvänlaatuista kiviainesta on monin paikoin vaikea löytää.
– Purkujätteiden sijoittaminen, luonnonvarojen ehtyminen, neitseellisten raaka-aineiden hankinnan vaikutukset ekosysteemeihin ja maisemaan ja elonkirjon köyhtyminen. Kiertotalous taklaa näitä kaikkia kerralla, Huuhka muistuttaa.
Suomessa puretaan nyt muun muassa 1970-luvulla nopeasti rakennettuja betonielementtitaloja. Maailmanlaajuisesti tilanne on samankaltainen; uutta tehdään ja vanha pitäisi saada käyttöön uuden osana.
Käytännön ongelmissa on vielä ratkottavaa.
– Elementit on saatava irrotettua ehjinä ja niistä on saatava tehdaskunnostettua määräysten mukaisia rakenneosia, sanoo Huuhka.
Uudelleen käytettäville rakenneosille pyritään luomaan markkinat. Haasteita markkinoiden synnyttämisessä ovat muun muassa puuttuvat toimintamallit ja vaihteleva materiaali. Purettavista taloista saatavat elementit voivat olla ominaisuuksiltaan kovin erilaisia.
Kokeilemalla opitaan – lainsäädännöstä kannustusta ja työntöä
Suuren mittakaavan betoninkierrätystä odotellessa Suomessa tehdään hyvää kehitystyötä. Hollanti ja Tanska menevät rakentamisen kiertotaloudessa edellä, niin kuin usein vihreässä siirtymässä. Suomi oppii perässä, ja täällä kehitellään myös paljon uutta.
Pääkaupunkiseudulla ja Tampereen ja Mikkelin seudulla tehdään eniten kiertotalouden mukaisia kokeiluita ja päänavauksia. Ekorakentamisen asiantuntija Ella Lahtisen mielestä yleisesti mennään kohti parempia kiertotalouden käyttömahdollisuuksia.
– Lainsäädäntö on menossa hyvään suuntaan, sieltä tulee apuja ja työntöäkin tähän suuntaan.
Laki velvoittaa tulevaisuudessa kierrättämään enemmän.
– Seuraavaksi tarvittaisiin, että yritykset alkaisivat olla enemmän valmiita vastaamaan siihen mitä lainsäädännöstä tulee, mutta myös siihen mitä tilaaja pyytää.
Ella Lahtinen uskoo elementtien kierrättämisen muuttuvan osaksi rakentamiskulttuuria, kun nähdään mikä toimii.
– Tällainen mittakaava toimi täällä. Seuraavalla kerralla uskalletaan taas ottaa yksi askel eteenpäin. Jossain vaiheessa meillä olisi kokonaisia rakennuksia rakennettu niin, että niiden osat on otettu toisista rakennuksista.
Kissanmaan kiertotaloustalon kustannukset ja ekologisuus selviävät, kun talo valmistuu. Rakentaminen alkaa syksyllä 2023.
Korjattu 19.10. kello 9.34: Korjattu nimivirhe. Erkki Ikosen nimi oli kirjoitettu virheellisesti Itkonen.
Korjattua juttu 9.55: Muutettu Hietalahti Santalahdeksi.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 19.10. kello 23:een saakka.
Lisää aiheesta:
Rakennusten purkubisneksessä on valtavat mahdollisuudet, mutta lakiviidakko vie niiltä tehon: jätteen matka uuteen käyttöön voi kestää 10 vuotta
Suomalaisyhtiö kehitti salassa ilmastoystävällisemmän korvaajan betonille – nyt akkukaivoksen jätteestä syntyy jalustoja sähköautojen latauspisteille