Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Suomalaisyhtiö kehitti salassa ilmastoystävällisemmän korvaajan betonille – nyt akkukaivoksen jätteestä syntyy jalustoja sähköautojen latauspisteille

Betoni on maailman käytetyin rakennusmateriaali, ja sen ilmastopäästöt ovat suuremmat kuin lentoliikenteen. Kannonkoskelaisen yrityksen keksintö pudottaa betonin päästöt viidennekseen.

Kokkolassa tehtävässä ekobetonissa runkoaineena käytetään kaivoksen rikastushiekkaa ja sideaineena toimiva sementti korvataan terästeollisuuden kuonalla. Matti Knuutar viimeistelee lyhtypylväiden jalustoja JA-KO Betonin teollisuuslaitoksessa. Kuva: Juha Kemppainen / Yle
  • Sanna Savela

Materiaaliteknologiayritys Betolar on jo usean vuoden ajan kehittänyt vähähiilistä betonia, joka voitaisiin tehdä lähes kokonaan teollisuuden jäte- ja sivuvirroista.

Yritys on pilotoinut teollisuuden jätteisiin perustuvaa sementitöntä ekobetonia ympäri maailmaa jo pidempään, mutta työ oli pitkään salaista.

Nyt ekobetoni on valmis julkiseen testiin.

Kokkolalainen JA-KO Betoni alkaa valmistaa ekobetonisia sähköautojen latauspisteiden jalustoja. Betonin hiekka tulee Kaustiselle avattavasta Keliberin litiumkaivoksesta, ja sementti tehdään terästeollisuuden masuunikuonasta.

Betolarin perustaja ja innovaatiojohtaja Juha Leppänen JA-KO Betonin toimitusjohtaja Jaakko Elorannan kanssa ekobetonisen sähköauton latausjalustan takana.
Betolar käyttää jo tuhansia vuosia tunnettua geopolymeerimenetelmää ekobetonin valmistuksessa. - Betoni tarvitsee runko- ja sideaineen lisäksi pelkän veden, mutta geopolymeerit vaativat erilaisia aktivointiaineita ja reseptin säätäminen on pikkutarkempaa kuin sementin, sanoo innovaatiojohtaja Juha Leppänen vierellään JA-KO Betonin toimitusjohtaja Jaakko Eloranta. Kuva: Juha Kemppainen / Yle

Litiumilla on kysyntää, koska sitä tarvitaan muun muassa sähköautojen akkujen valmistuksessa.

Ekobetonin runkoaineena käytettävän rikastushiekan hyödyntäminen pääsee kunnolla käyntiin vuonna 2024, jolloin Kaustisen, Kokkolan ja Kruunupyyn alueille sijoittuva Keliberin kaivos aloittaa toimintansa. Kaivoksen tuottamaa litiumia tarvitaan esimerkiksi sähköautojen akkuihin.

Uudessa kaivoksessa syntyy satoja tuhansia tonneja rikastushiekkaa. Kaivokselle se on jätettä, josta suurin osa jäisi ilman hyödyntämistä rikastushiekka-altaisiin. Keliberin toimitusjohtaja Hannu Hautala sanoo, että syntyvää rikastushiekkaa riittää hyvin esimerkiksi betonin runkoaineeksi.

Keliberin toimitusjohtaja Hannu Hautala
Keliberin toimitusjohtaja Hannu Hautala on tyytyväinen siihen, että jo ennen kaivoksen aloittamista tiedetään, että sivuvirroista pystytään luomaan uusia tuotteita. Kuva: Juha Kemppainen / Yle

– Kaivoksen sivuvirrasta tehtävää betonia voidaan hyödyntää myös kaivoksen rakenteissa, sanoo Hautala.

“Betoniteollisuudelle iso mullistus”

Betoni on maailman käytetyin rakennusmateriaali.

Se myös tuottaa merkittävän määrän ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä.

Yli 50 vuotta toimineen JA-KO Betonin toimitusjohtaja Jaakko Eloranta korostaa, että betoniteollisuus tarvitsee uusia ratkaisuja, joilla sementin aiheuttamia päästöjä voidaan vähentää.

– Kyseessä on mullistus. Oikealla reseptiikalla voimme korvata sekä hiekan että sementin. Tarvitsemme lisää testejä esimerkiksi lujuudesta, mutta jo tähän mennessä saadut tulokset ovat olleet positiivisia, sanoo Eloranta.

Elorannan mukaan Kokkolan tehdas keskittyy jatkossa aikaisempaa ympäristöystävällisempien betonituotteiden valmistukseen.

– Uskon, että päästöjen väheneminen tuo meille merkittävää kilpailuetua.

Betoni on ihmiskunnan saastuttavin rakennusmateriaali
Betonin valmistus on ihmiskunnan eniten ilmastopäästöjä tuottava teollisuuden ala. Tällä hetkellä betonia tuotetaan enemmän kuin koskaan, miljoonia tonneja joka päivä.

Tavoitteena on sementistä luopuminen

Viime vuosien aikana Betolar on analysoinut yli 400 teollisuuden sivuvirtamateriaalia ja pilotoinut muun muassa metsäteollisuuden lietteiden, terästeollisuuden kuonan, kivihiilen tuhkan käyttöä.

– Uskon, että seuraavan kymmenen vuoden aikana sementistä pystyttäisiin luopumaan. Saamamme testitulokset ovat olleet valoisia, ja uskon, että meillä on ratkaisu usean sivuvirran hyödyntämiseen, sanoo toimitusjohtaja Matti Löppönen.

Betolarin toimitusjohtaja Matti Löppönen
Geopolymeereillä on ominaisuuksia, joita sementiltä puuttuu, kuten kuumuuden ja kemikaalien kestoa sekä sitkeyttä. - Edessä on silti vielä paljon tutkimustyötä, sanoo Betolarin toimitusjohtaja Matti Löppönen. Kuva: Juha Kemppainen / Yle

Lupaavien tulosten ansiosta Betorilla on sopimuskumppaneita Euroopassa ja Kaukoidässä, ja tulossa on Kokkolan latausasemien lisäksi muitakin teollisen mittaluokan hankkeita. Niistä yhteistyö kemianteollisuusyritys Kiillon kanssa on jo julkistettu: tavoitteena on kehittää vähähiilinen lattiatasoite (Rakennuslehti) korvaamalla tasoitteissa käytettävä sementti vähähiilisellä vaihtoehdolla.

Myös sijoittajat vaikuttavat uskovan Betolariin: syyskuun puolivälissä yhtiö keräsi viiden miljoonan euron rahoituksen (Kauppalehti) tuotekehitystyöhön.

Löppösen mukaan alalla on tapahtunut lyhyessä ajassa iso murros, sillä aikaisemmin ilmastonmuutos oli vain vihreitä arvoja kannattavien ihmisten huoli.

Matti Knuutar viimeistelee lyhtypylvään ekobetonijalustaa Kokkolassa JA-KO Betonin tehtaalla
JA-KO Betonin Kokkolan tehtaalla keskitytään jatkossa aikaisempaa ympäristöystävällisempien betonituotteiden valmistukseen. Matti Knuutar valujen viimeistelytyössä. Kuva: Juha Kemppainen / Yle

– Nyt mukana ovat myös teollisuus, kiinteistösijoittajat ja rahoitusmaailma.

Betolarin tavoite on alusta saakka ollut korvata betonissa tarvittava hiekka ja sementti teollisuuden jäte- ja sivuvirroilla – samalla pudottaa merkittävästi päästöjä. Yrityksen perustaja ja innovaatiojohtaja Juha Leppänen sanoo, että pelkästään sementin korvaaminen vähentää hiilidioksidipäästöt viidennekseen. Hänen mukaansa luku on vahvistettu riippumattomassa laboratoriossa.

– Ympäristöhyötyjä tulee toistakin kautta: kun runkoaineena käytetään esimerkiksi kaivoksen sivuvirtoja, neitseellisten luonnon kiviaineisten louhiminen vähenee merkittävästi, sanoo Leppänen.

Lue myös

Näin autoveron historiallinen poisto näkyy uuden sähköauton hinnassa – Riittääkö alennus nopeuttamaan liikenteen sähköistymistä?

Liikenne sähköiseksi ja energia puhtaammaksi – näillä keinoilla suomalaisyritykset tähtäävät päästövähennyksiin

Monen huoltoasemayrittäjän talous ei kestä sähköautojen pikalatureiden hankintaa – hinta voi nousta 100 000 euroon, mahdollinen velvoite huolena

Uusia sähköautojen pikalatureita nousee pian huomattavasti, kaupoilta isot investoinnit – "Yksinään ei ole niin mahtavaa liiketoimintaa"