Joditabletit ja lasten flunssalääkkeet loppuivat apteekkien hyllyltä kysyntäpiikin vuoksi.
Tällä hetkellä myös useiden antibioottien ja reseptilääkkeiden saatavuus takkuilee, mutta syynä ei ole vain kysynnän kasvu.
– Tilanne on mielestämme vielä melko normaali, toteaa yksikönjohtaja Timo Mauriala Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeasta.
– Mutta totta on, että saatavuushäiriöiden lukumäärä on suurempi kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.
Fimean saatavuushäiriöiden listalla näkyy lyhyempiä tai pidempiä saatavuushäiriöitä myös joidenkin opioidikipulääkkeiden, epilepsiaan tarkoitetun Rivatrilin, diabeteksen hoitoon tarkoitetun Ozempic-kynän ja immuunipuutossairauksiin tarkoitetun Nanogamin kohdalla.
– Saatavuusongelmat koskevat jossain määrin kaikkia lääkeaineryhmiä ja varmaankin lähes kaikkia lääkeyhtiöitä, Mauriala kertoo.
Yle kysyi perjantaina maahantuojista Orionilta, Ratiopharmilta ja Sandozilta lisätietoja häiriöistä, mutta vastauksia ei saatu kello 16.30 mennessä.
Apteekissa tilanne huomattu myös
Saatavuushäiriöitä on ollut nähtävissä kuluvana vuonna viime vuotta enemmän, toteaa myös johtava proviisori Mikaela Pammo Helsingin keskustan Yliopiston apteekista.
Hän mainitsee esimerkeiksi frovatriptaaneihin kuuluvat migreenilääkkeet ja tupakoinnin lopettamiseen reseptillä määrättävän Champixin. Sille ei löydy suoraan korvaavaa lääkettä.
– Migreenilääkkeen kohdalla tilanne ihan hyvä, sillä lääkärit voivat määrätä migreenin hoitoon muitakin lääkkeitä tilalle.
Myöskään antibiooteista kaikkia valmisteita ei tällä hetkellä saa, mutta Pammon mukaan rinnakkaisvalmisteita on hyvin saatavilla.
Ei yksin Suomen ongelma
Maurialan mukaan kyseessä on globaali trendi, joka on jatkanut kasvuaan viime vuosina.
Taustalla lymyilee yhä koronapandemian vaikutus tuotanto- ja logistiikkaketjujen häiriöinä.
Esimerkiksi lääkkeisiin tarvittavien ainesosien ja materiaalien valmistus on keskittynyt paljolti Intiaan ja Kiinaan. Kun Kiinan tiukat koronatoimet sulkevat tehtaita ja satamia, se voi näkyä viiveellä Suomessa.
Kiina ei ole Maurialan mukaan kuitenkaan ainoa syy takkuilulle. Korona-aikana myös kysynnässä tapahtui äkillisiä muutoksia, mikä hankaloittaa tuotannon mitoittamista.
– Mikrobilääkkeiden kuten esimerkiksi antibioottien käyttö putosi korona-aikana, kun liikkumista rajoitettiin ja käsiä pestiin ahkerasti. Nyt kulutus kasvaa jälleen.
Pulaa yksittäisistä raaka-aineista on Maurialan mukaan oikeastaan lähinnä immuunipuutossairauksiin tarkoitettujen immunoglobuliinien kohdalla. Niihin tarvitaan verenluovuttajilta plasmaa, jota ei nyt saada tarpeeksi.
Mauriala kuitenkin toteaa, että kaikkien lääkeryhmien kohdalla tilanne elää eikä Fimea näe suurta syytä huolelle nykyisessä tilanteessa. Mauriala huomauttaa, että esimerkiksi viime vuonna vain kahdeksalle prosentille saatavuushäiriön alaisista lääkkeistä ei löytynyt vaihtoehtoa.
Tällä hetkellä täysin vastaavaa vaihtoehtoa ei löydy epilepsian hoitoon tarkoitetulle Rivatrilille, jonka saatavuushäiriö jatkuu tammikuulle. Fimea myönsi torstaina vaihtoehtoiselle klonatsepaamivalmisteelle määräaikaisen erityisluvan, mutta Maurialan mukaan tilanteen kehittymistä seurataan silti tarkasti.
Myöskään Yliopiston apteekin Pammo ei näe tilannetta huolestuttavana, sillä tilalle löytyy yleensä korvaava lääke joko suoraan apteekista tai lääkäriltä.
– Ja Suomessa ylipäätään elintärkeiden lääkkeiden velvoitevarastointi on erittäin hyvällä tasolla, Pammo lisää.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 15.10. kello 23:een saakka.