– Jokainen tyytyväinen asiakas kertoo viidelle kaverille, mistä on löytänyt hevosen. Se asiakas, joka ei puolestaan ole tyytyväinen, kertoo 50 kaverille, keneltä on hevosen ostanut. Ja yleensä myyjä on siinä vaiheessa syyllinen.
Tähän kommenttiin kiteytyy hyvin se kuoppainen kaviopolku, jota Suomen tämän hetken ykkösratsastaja Henri Ruoste, 40, on menestyksekkäästi kulkenut matkalla kohti kouluratsastuksen maailman huippua. Kun ei ole syntynyt kultalusikka suussa, täytyy kilpaurheilu rahoittaa esimerkiksi hevoskaupalla.
– Olen sellaisista lähtökohdista, että olen hevoskaupan puolesta rahoittanut oman kilpaurheilun. Aiemmin se on tarkoittanut juuri sen hevosen myymistä, jonka kanssa itsekin olisin halunnut kilpailla. Koska yleensä se paras hevonen on helpoin myydä, Ruoste avaa raakaa bisnestä, jossa hevosten hinnat ovat sadoista tuhansista jopa miljooniin.
– Viimeiset pari-kolme vuotta olen kuitenkin ollut sellaisessa hyvässä tilanteessa, että olen pystynyt pitämään itselläni kilpailukäytössä sen yhdestä kahteen hyvää hevosta, ja toki se näkyy myös kilpakentillä ja rankingeissa. Työ on kuitenkin kotona Saksassa samaa kuin aiemminkin, Ruoste hymyilee.
Ruosteen periaatteet ja taito hevoskaupassa, mutta ennen kaikkea myös nuorten hevosten kouluttamisessa, ovat nostaneet hänet viime vuosina kilpaurheilun korkeimmalle tasolle. EM-kisoissa 2021 suomalainen sijoittui Kontestron kanssa kuudenneksi ja tammikuussa 2022 hän voitti Dohassa viiden tähden kilpailun vapaaohjelman ennätyspisteillään, yli 84 prosenttia.
Suomalaiset arvot kunniassa
Maailmanlistalla suomalainen on sijalla 12. Ruoste on Kyra Kyrklundin jälkeen ensimmäinen suomalainen kouluratsastaja, jolta voidaan odottaa tulevaisuudessa suuria voittoja, jopa arvokisamitaleja.
Ruoste pitää puolisonsa Senta Kirchhoffin kanssa oma talliyritystä Saksassa, Gut Bertingloh Mendenissä. Se keskittyy myynnin lisäksi hevosten kouluttamiseen, kilpailuttamiseen, sekä valmennukseen. Ja vaikka Turusta lähtöisin oleva Ruoste on asunut elämästään yli puolet ulkomailla, paistavat hänen työssään selkeästi suomalaiset arvot, kuten rehellisyys. Se paistaa esimerkiksi kaiken mahdollistaneissa hevoskaupoissa.
– Kyllähän meidänkin alalla on toimijoita, jotka ajattelevat vain nopeaa kauppaa. Se on kuitenkin yleensä lyhyt tie. Me haluamme toimia niin, että voimme seistä sen takana, mitä me myymme ja voimme taata asiakkaalle tietyn laadun, Ruoste kertoo.
– Myyntipuolella yritetään aina löytää paras paketti. Eli hevoselle sopiva ratsastaja sekä valmentaja. Eikä silloin ajatella, mikä olisi taloudellisesti parasta. Jos ratsu myydään väärään kotiin, ei sillä tehdä ketään onnelliseksi. Kaikilla hevosillamme on myös palautusoikeus, ja olemme aina valmiita auttamaan asiakkaitamme kauppojen jälkeenkin.
Rokkistara hevosen selässä
Ruosteen nousu lajinsa tähtikaartiin ei ole luonnollisesti jäänyt suomalaisilta hevosihmisiltä huomaamatta. Tähtiloistoa syksyn synkkyyteen saatiin kotimaassa, kun Ruoste piti kahden päivän ratsastusklinikan Aino Areenalla Järvenpäässä. Mies oli lastannut mukaan myös lauman hevosiaan Saksasta, nuorista ratsuista vanhaan EM-kisakumppaniin Rossettiin.
Kyseessä ei ollut Show, vaan aito opetustilanne siitä, kuinka Ruoste itse kouluttaa hevosia kotioloissa ja kuinka hän puolestaan treenaa jo valmiin GP-tason ratsun kanssa. Katsomossa oli viikonloppuna noin 1 600 ihmistä ja satoja myös etäyhteyksillä.
– Me teemme todella paljon perusasioita ja hyvin vähän kokonaisia kisaratoja. Ratsastan tiettyjä linjoja GP-ohjelmasta, jotta hevonen tottuu niihin, mutta harvemmin laitan niitä yhteen kokonaiseksi radaksi, Ruoste kertoi yleisölle.
Kouluratsastusta voi kuvailla baletiksi hevosen kanssa, tai verrata vaikka taitoluisteluun, joka koostuu niin ikään pakollisesta ohjelmasta ja vapaaohjelmasta. Ballerinoihin tai jäätanssijoihin verrattuna vaikeusastetta sulaviin liikkeisiin tuo kisahevosten 600 kilon paino. Tämän Ruoste ottaa huomioon harjoituksissa.
– Teemme vähemmän isoja askellajeja, jotka kuluttavat hevosta. Sen sijaan yritämme tehdä työtä joka vahvistaa, rentouttaa ja notkeuttaa samalla. Näin hevoset pysyvät terveinä. Teemme muun muassa paljon laukkatyötä, jolla hevonen vahvistuu, Ruoste avaa valmennusfilosofiaansa Yle Urheilulle.
Ruosteen eleetön ratsastustyyli kerää kehuja maailmalla. Hän itse näkee, että se on paljolti ratsun kanssa tehdyn perustyön tulosta.
– Mitä vähemmän ratsastaja joutuu tekemään töitä perusliikkeissä ja liikkumisessa, sen helpomman näköistä ratsastus on. Ratsastuksen helppouden löytäminen on keskeinen osa perustyötä. Suoruus, askeleen muuttaminen eteen- ja taaksepäin, miten hevonen kantaa itsensä, Ruoste luettelee.
– Osa hevosista tarvitsee enemmän apua ratsastajalta. Niille yritetään näyttää ihannetasapaino, missä on helppo tehdä töitä ja rohkaista niitä sitten itsenäiseen työskentelyyn. Mitä vanhemmaksi hevoset tulevat, sitä enemmän ratsastus on niiden kuuntelemista kuin sanomista, että mitä niiden pitää tehdä. Kaiken täytyy perustua positiiviseen palkitsemiseen ja hevosen itsensä tekemiseen. Tehdään laji niille helpoksi ja loogiseksi, Ruoste hymyilee.
Kuumakallejen ystävä
Ruoste ratsastaa päivän aikana kuudesta-seitsemään hevosta ja hän on kouluttanut uransa aikana satoja hevosia raakileesta menestyjäksi. Mutta mistä hän tietää, millaisia hevosia kannattaa itse ostaa?
– Minä olen varmaan aika vaikea asiakas, Ruoste nauraa.
– Minulle tärkeintä on fiilis, eikä se, mitä ne ovat suorittaneet, minkä sukuisia, kokoisia tai värisiä hevoset ovat. Tykkään hieman kuumista ja reaktioherkistä hevosista, koska se sopii ratsastustyyliini. Siksi minulle onkin tärkeää testata, miten hevonen reagoi minuun. Tärkeää on myös tasapaino, koska askelpituutta ja näyttävyyttä voi silloin muokata, Ruoste miettii.
Niin sanotut kuumat hevoset tuovat ratsastajille omat haasteensa. Se nähtiin esimerkiksi Tokion olympiakisoissa, kun Kontestro säikähti kesken suorituksen huputettua tv-kameraa. Suomalaisratsukon kisa meni siksi piloille.
– Kuumien hevosten kanssa asiat kestävät vähän kauemmin ja varmuus tulee kokemuksen kautta. Vaikka jotkut sanovat, että jos hevonen luottaa ratsastajaan, niin se menee kanssasi mihin vaan. Mutta kyllä se on niin, että ne pakenevat, Ruoste hymyilee.
”Haluan menestyä, en vain osallistua”
Saaliseläimellä on saaliseläimen vaistot. Ruoste ei jää murehtimaan pieleen mennyttä kisaa, mutta kilpaurheilijan luonne häneltä kyllä löytyy.
– Haluan menestyä, en vain osallistua. Ja hevosen täytyy olla valmis. On paljon hevosia, jotka tekevät kotona kaiken tosi hyvin, mutta eivät kisoissa pysty tekemään virheettömiä suorituksia. Se tekee voittamisesta vaikeaa. En kuitenkaan näe itseäni urheilun kautta. Huono urheilusuoritus ei saa minua tuntemaan itseäni huonommaksi ihmiseksi. Onnellisuus ja tärkeimmät asiat tulevat kuitenkin perheestä ja ystävistä, Ruoste miettii.
Ruoste joutui jättämään kesän MM-kisat väliin, kun ratsu Kontestro sairastui bakteeriin. Hevonen ei ole vielä täydessä iskussa, mutta palautumassa pikkuhiljaa. Suurimmat tavoitteet on suunnattu jo ensi kaudelle. Lisäksi Ruosteen alla on uusi potentiaalinen ratsu, yhdeksänvuotias Ferro.
– Katsotaan, milloin voidaan lähteä sen kanssa pelkän ratsastamisen lisäksi oikeasti kisaamaan. Hevosten ehdoilla mennään, Ruoste hymyilee.
Kyseessä on tiimityö, varsinkin kun maailman huipulla ratsastajien perustaidoissa ei enää ole juurikaan eroa. Tämän allekirjoittaa myös Ruoste.
– Jokainen ratsastaa erilailla. Ja jokainen, joka on lähellä maailman kymppikärkeä, osaa ratsastaa hyvin ja esittää hevosen virheettömästi radalla. Mutta jos hevosia vaihdettaisiin päittäin, niin ratsukko pääsisi varmasti jotenkuten radan läpi, mutta ei hyvin. Kun ratsukko kasvaa yhteen, ratsastaja tietää, milloin voi pyytää vähän enemmän ja milloin pitää malttaa. Mutta ei se lopulta niin monimutkaista ole. Virheet pois ja paljon perusasioita, Ruoste vinkkaa.