Kaivostoiminta Polvijärven kirkonkylän kupeessa päättyi kaksi vuotta sitten marraskuussa. Sen jälkeen kaivosyhtiö Boliden Kylylahti on ennallistanut omistamaansa aluetta. Maisemointityöt valmistuivat syyskuussa.
Kylylahden kaivosalue ei ole enää aidattu ja maanalaiset käytävät on täytetty.
– Muutamaa louhosperää lukuun ottamatta kaikki on täytetty sivukivellä. Vinotunnelista on täytetty kivellä viimeiset 150 metriä, jonka jälkeen siinä on moreenia, savipatja ja kasvillisuuskerros maan pinnalla, kuvailee Bolidenin ympäristöturvallisuudesta vastaava päällikkö Kari Janhunen.
Jäljellä on vain yksi viemärilinjan rakennus siltä varalta, että alueelle kertyy ylivuotovettä. Bolidenin vastuu myös ympäristön veden laadusta jatkuu ja viranomaiset määrittelevät uudet tarkkailuvelvoitteet.
– Emme ole vielä saaneet vastausta kaivostoiminnan loppumiseen liittyvään ympäristölupahakemukseen, mutta jälkihoitotarkkailu jatkuu arviolta 10–20 vuotta, ennakoi Boliden Kylylahden toimitusjohtaja Antti Pihko.
Vedenlaatua mittaa käytännössä Savo-Karjalan Ympäristötutkimus, joka toimittaa tulokset myös Polvijärven kuntaan ja ELY-keskukselle.
Millaisia tuloksia tähän asti on saatu?
– Jo vuosi takaperin oli todettavissa, että kaivoksen toiminta ei enää näy Polvijärvessä, vakuuttaa kaivosyhtiön ympäristöpäällikkö Janhunen.
Kunta menetti merkittävän työnantajan
Polvijärven kunnanjohtaja Heikki Hallikainen kertoo, että menetettyjä noin sataa työpaikkaa ei ole saatu korvattua.
– Työntekijöistä ja urakoitsijoista suurin osa oli Polvijärveltä ja lähialueilta, joten kaivoksen vaikutukset olivat kunnalle erittäin suuret. Välillisiä vaikutuksia oli myös paikkakunnan palveluihin, Hallikainen harmittelee.
Bolidenin tietojen mukaan Kylylahden työntekijöitä siirtyi myös toisten kaivoksille: Endominesille Ilomantsiin, Tulikivelle Juukaan ja Yaralle Siilinjärvelle.
Merkittävän yrityksen häviäminen vaikuttaa kunnan verotuloihin, vaikka muuttotappiota ei tilastoissa näy.
– Työntekijöiden osalta ei ole isoa notkahdusta, mutta yhteisöverotuloissa tämä kyllä tulee näkymään varsin nopeasti - puhutaan useista sadoista tuhansista euroista vuodessa, Hallikainen arvioi.
Kaivosalueen maisemointiin kunnanjohtaja on tyytyväinen.
– Siellä näyttää tällä hetkellä oikein hyvältä: erittäin tasaisia pintoja. Kaivoksen töistä ei ole oikeastaan näkyvissä yhtään mitään, Hallikainen tuumaa.
Rikastamon altaissa odottaa käsittelyä valtava määrä arvotavaraa
Luikonlahden rikastamo työllisti Kaavilla enimmillään urakoitsijoineen noin 50 ihmistä. Nyt Boliden pitää laitosta valmiudessa huolehtimalla muun muassa patosuotovesien käsittelystä.
– Pyritään pitämään laitos siinä tilassa, että voidaan jatkaa toimintaa siellä hyvin kevyiden toimenpiteiden jälkeen, kertoo kaivosyhtiön Janhunen.
Rikastamon altaissa odottaa vesipeiton alla hyödyntämistä noin 1,7 miljoonaa tonnia sivutuotetta: koboltti-nikkeliesirikastetta. Syynä arvokkaiden akkumineraalien varastointiin on rikastamisen vaikeus.
– Ei ole vielä löydetty sille sopivaa käsittelymenetelmää, mikä on paras sekä ympäristön kannalta että taloudellisesti, Kari Janhunen selvittää.
Toimitusjohtajan mukaan Boliden on panostanut paljon malminetsintään Pohjois-Karjalassa ostettuaan Kylylahden vuonna 2014.
– Outokumpu-tyyppisiä malmeja on haettu, mutta valitettavasti tulokset eivät ole olleet positiivisia. Nyt lähdetään toisaalle, Antti Pihko kertoo.
Pohjois-Savossa yhtiön painopiste malminetsinnässä on Kiuruveden-Pyhäjärven seudulla. Tuloksia toimitusjohtaja odottaa vasta vuosien kuluttua.