Toimivat palveluketjut, fuusio, transitio ja integraatio. Tällaiset sanat vilahtelevat hyvinvointialuejohtajien puheessa, kun he kertovat, miten suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut saadaan tulevaisuudessa toimimaan nykyistä paremmin.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialuetta johtava Max Lönnqvist toteaa itsekin, että tällainen ammattisanasto voi vieraannuttaa.
– Loppujen lopuksi kyse on siitä, kuka minua hoitaa tai auttaa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta pitää tehdä asiakaslähtöisempää, hän sanoo.
Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta ja pelastustoimesta siirtyy kunnilta hyvinvointialueille vuodenvaihteessa. Palvelut pitäisi jatkossa tuottaa kustannustehokkaasti, mutta samaan aikaan suomalaisten pitäisi saada nykyistä parempaa hoitoa.
Kysyimme Länsi- ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialuejohtajilta, mikä muuttuu vuodenvaihteen jälkeen. Kumpaakin aluetta uhkasi sairaanhoitopalveluiden heikkeneminen ensi vuonna, koska Uudenmaan erikoissairaanhoidosta vastaava Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS väläytti säästösyistä supistavansa sekä Lohjan että Porvoon sairaaloiden toimintaa.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahnin mielestä HUS toimi vastuullisesti, kun toi esiin, että valtiolta ensi vuodeksi saatu rahoitus ei riitä.
Lopulta HUS etsi säästöt muulta ja sairaalapalvelut säilyvät toistaiseksi ennallaan.
Lönnqvistin mukaan julkisuudessa käyty keskustelu loi epävarmuutta alueen ihmisille siitä, karkaavatko sairaalapalvelut jatkossa kauemmas.
– Tavoitteemme on, että jatkossakin Itä-Uudellamaalla on kattavat palvelut tarjoava sairaala. Siitä aiomme pitää kiinni.
Kumpikin hyvinvointialuejohtaja korostaa kuitenkin, että muutoksia palveluihin on tulossa. He listaavat kolme konkreettista esimerkkiä siitä, mikä lähivuosina muuttuu.
1. Terveys- ja sosiaalipalvelut tulevat puhelimeen
Hyvinvointijohtajien mukaan tavoite on, että lähitulevaisuudessa digitaaliset palvelut ovat ensisijaisia ja lähipalveluja saa rinnalla.
– Digipanostukset tuovat säästöjä pitkällä aikavälillä. Muutos vaatii kaikilta ajatustavan muutosta – myös terveyspalveluiden asiakkailta, Lönnqvist sanoo.
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi, että jokainen voi ladata puhelimeensa hyvinvointialueen sovelluksen, jonka kautta voi vaihtaa viestejä hoitajien ja lääkärien kanssa. Länsi-Uudellamaalla tällainen chat-palvelu on jo osittain otettu käyttöön tänä vuonna.
Yksityisten terveysyritysten palveluita käyttäville tällainen on tuttua. Attendolla aiemmin johtotehtävissä työskennellyt Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta johtava Svahn sanoo, että kunnallinen puoli on digitalisaation osalta jäljessä yksityistä puolta.
Kun palvelu tuodaan kirjaimellisesti ihmisen taskuun, voi se Svahnin mukaan lisätä yhteydenottojen määrää erityisesti alkuvaiheessa. Tarvitaan entistä enemmän ihmisiä vastaamaan viesteihin.
– Emme voi ajatella niin, että emme digitalisoi palveluita, koska ihmiset käyttävät niitä. Sote-uudistuksen tavoite on parantaa suomalaisten palveluita, Svahn kiteyttää digiin siirtymisen syyn.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Max Lönnqvist näkee etäpalveluiden parantavan ihmisten saamaa hoitoa toisellakin tapaa.
– Etäisyyksien takia on järkevää järjestää palveluita toisella tapaa. Reuna-alueille voidaan jatkossa tarjota digitaalisina sellaisia palveluita, joita on nyt pitänyt hakea 50–60 kilometrin päästä.
Kun ihmiset ovat tottuneet digipalveluihin, tulevaisuudessa toimipisteiden määrää tullaan karsimaan, arvioi Lönnqvist.
– Perinteisesti ajatellaan, että sosiaali- ja terveyspalveluita lähdetään hakemaan jostain fyysisestä toimipisteestä. Tulevaisuus on kuitenkin sellainen, että niitä on ajasta ja paikasta riippumatta tarjolla. Se ei vaadi niin paljon fyysisiä toimipisteitä kuin tähän asti.
2. Tiimimallissa asia ratkaistaan jo ensimmäisen puhelun aikana
Sote-uudistuksen tavoite on palveluiden saatavuuden parantaminen. Toisin sanoen apua ja hoitoa saisi nykyistä nopeammin ja vaivattomammin.
Sanna Svahnin mukaan aiemmin asioita on ajateltu liikaa organisaation näkökulmasta.
– On ollut tapana hakea organisaation tehokkuutta eikä asiakkaan näkökulmasta tehokkainta tapaa toimia.
Hän haluaisi ottaa hyvinvointialueella käyttöön asiakaskeskeisen tiimimallin. Siinä potilaan asia pyritään ratkaisemaan jo ensimmäisen yhteydenoton aikana mahdollisimman pitkälle.
– Vanhanaikainen prosessi on sellainen, jossa asiakas soittaa ja odottaa sitten takaisinsoittoa. Sitten ammattilainen soittaa meiltä asiakkaalle ja kysyy, millainen asia sinulla on, ja varaa ajan tapaamiseen lääkärin kanssa parin viikon päähän, Svahn kuvailee.
Hyvinvointialuejohtajan mukaan tiimimalli olisi tehokkaampi tapa auttaa asiakasta. Kun asiakas soittaa, tiimi lähtee heti yhdessä ratkomaan asiaa, jolloin asiakasta ei pallotella eri paikkoihin.
Tiimimallia käytetään jo eri puolilla maata. Kokemukset ovat olleet myönteisiä, mutta esimerkiksi Keski-Uudellamaalla mallin käyttöönotto koettiin henkilökunnan näkökulmasta kuormittavana.
3. Yhdeltä luukulta saa sekä sosiaali- että terveyspalvelut
Hyvinvointialue vastaa sekä sosiaali- että terveyspalveluista.
Tämä mahdollistaa niiden yhdistämisen saman katon alle. Ei tarvitsisi enää käydä erikseen sosiaalitoimistossa ja terveyskeskuksessa.
Lönnqvist puhuu sote-keskuksista, joihin molempien alojen palvelut kootaan. Hän haluaa päästä eroon siitä, että asiakasta pompotellaan luukulta toiselle.
– Toivon, että jo ensi vuonna pystytään Itä-Uudellamaalla tarjoamaan tällaista palvelua. Tuleeko se ihan kaikille ensi vaiheessa, siihen on vielä vaikea ottaa kantaa.
Länsi-Uudellamaalla Espoossa toimii jo perhekeskuksia, joista saa sekä sosiaali- että terveyspalveluita saman katon alta.
– Monet sosiaali- ja terveyspuolen asiat nivoutuvat yhteen. Ihminen voi olla yksinäinen, minkä takia hän hakeutuu terveyskeskukseen. Tarvitaan ammattilaisten tiimi ratkomaan ihmisten ongelmia, Svahn toteaa.
Lönnqvist kertoo, että on saanut puheluita ihmisiltä, jotka ovat kysyneet, jatkuuko esimerkiksi ruuan kotiinkuljetus vuodenvaihteen jälkeen. Hän vakuuttaa, että kaikki palvelut jatkuvat normaalisti, kun järjestämisvastuu palveluista siirtyy hyvinvointialueille.
– Ensi vuonna mikään ei vielä suuresti muutu, mutta jatkossa pitää katsoa, miten palvelut tuotetaan.
Svahnin mukaan muutos vie aikaa.
– Sote-uudistuksen tavoite on tuottaa parempia palveluita alueen asukkaille. On turha odottaa, että ensi vuonna palvelut vielä paranisivat.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 2. marraskuuta kello 23:een asti.
Enemmän aiheesta: