Lahden kaupungin omistama vuokrataloyhtiö Lahden Talot uskaltautui vasta nyt rakennuttamaan ensimmäisen puukerrostalonsa, vaikka yhtiö on toiminut vuokra-asuntomarkkinoilla pitkään.
Lahden Talojen toimitusjohtaja Jukka Anttonen sanoo, että helpointa ja kustannustehokkainta on ollut rakentaa kerrostaloja betonista.
– Kyllä puukerrostalorakentamisen kulttuuri Suomessa on vielä verrattain ohutta, jos ei oteta huomioon omakotitalo- tai rivitalorakentamista. Puukerrostalorakentaminen on ollut varsin vähäistä.
Lahden Talot on seudun suurin vuokranantaja yli 7 000 vuokra-asunnollaan. Suomen ympäristöpääkaupungiksi valitussa Lahdessa kaupungin vuokrataloyhtiö on halunnut osaltaan kantaa kortensa kekoon hiilineutraalimman tulevaisuuden saavuttamiseksi.
Lahden tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2025.
Uuden puukerrostalon viereen Nelon leipomon entiselle tontille Svinhufvudinkadulle nousee vielä kaksi uutta puukerrostaloa Lahden Talojen toimesta. Näistä toista aletaan rakentaa mahdollisesti ensi keväänä.
Kolmelle kerrostalolle kaavoitettu tontti sijaitsee loistavalla paikalla Vesijärven rannan tuntumassa ja Koulutuskeskus Salpauksen opetustilojen läheisyydessä.
Suunnitteluun varattava pitempi aika
Lahden Talojen projektipäällikkö Atte Launiala sanoo, että puukerrostalon rakentamiseen ei juuri mene enempää aikaa kuin betonikerrostalon, mutta rakennusprosessi on erilainen.
– Puutalossa suunnitteluaika on vähän pitempi ja vastaavasti sitten rakentamisaika lyhyempi.
Lahden Talojen puukerrostalo on toteututtu JVR-Rakenteen tehtaalla valmiiksi rakennetuista suurelementeistä. Koko asuntomoduuli rakennetaan ja sisustetaan tehtaalla valmiiksi. Tällöin laatoitukset, maalaukset, listoitukset, wc-kalusteet sekä keittiökalusteet jääkaappia ja uunia myöten ovat paikoillaan.
Puuinfon mukaan syyskuuhun 2022 mennessä yli 2-kerroksisia puukerrostaloja on rakennettu Suomeen vuodesta 1995 lähtien 136 kappaletta. Taloissa on yhteensä 4 357 asuntoa.
Puukerrostaloksi sanotaan kerrostaloa, jonka kantavat runkorakenteet ovat pääosin puuta.
Jukka Anttonen arvioi, että puukerrostalon rakentaminen maksaa 10-20 prosenttia enemmän kuin betonikerrostalon. Nyt toteutetulle 55 asunnon talolle hän ei halua antaa tarkkaa hintaa, vaan kertoo, että talon rakentaminen maksoi 5-10 miljoonaa euroa.
Jäljessä kansallisista puurakentamisen tavoitteista
Ympäristöministeriö on laatinut syksyllä 2020 julkisen puurakentamisen kansalliset tavoitteet vuosille 2022-2025. Päästöjä voidaan alentaa käyttämällä rakentamisessa puuta. Rakennussektorilla syntyy kolmannes kasvihuonepäästöistä.
Sanna Marinin hallituskaudella on ollut tavoitteena kaksinkertaistaa puun käyttö julkisessa rakentamisessa. Esimerkiksi puurakentamisen tavoite kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta on tänä vuonna 31 prosenttia ja vuonna 2025 jo 45 prosenttia.
Ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelman ohjelmapäällikkö Petri Heino sanoo, että tavoitteeseen ei päästä tällä hallituskaudella.
– Julkisessa rakentamisessa puun osuus on ollut noin 16 prosentissa ja tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen osalta 18 prosentissa. Olemme selkeästi jäljessä tavoiteasetelmasta.
Heinon mukaan paljon on ollut kiinni siitä, että julkista sektoria ei ole pystytty motivoimaan puurakentamiseen kuten oli ajateltu. Myös osaamista puuttuu.
– Kunnissa ei ole riittävää osaamista isojen puukohteiden toteuttamiseen. Koulujen koot ja kuntien vuokrataloyhtiöiden kerrostalotoiminta kasvavat koko ajan. Eikä puu olekaan niin tuttu materiaali, joten helposti luisutaan muihin materiaaleihin.
Tavoitteista jäämiseen on voinut vaikuttaa myös rakennuskustannusten voimakas nousu. Teräksen ohella puun hinta on noussut rakennusmateriaaleista eniten, kertovat Foreconin tilastot.
Ranskassa on tämän vuoden alussa otettu käyttöön järeämmät keinot. Siellä puolet kaikesta julkisesta rakentamisesta tulee olla puurakentamista. Tähän sisältyy esimerkiksi kuntien rakennusurakat.
Ylen MOT -ohjelma perehtyi puurakentamisen haasteisiin vuosi sitten.
Lue myös: