Tänne Puujärven rannoille vihdoin saavuin, monta paikkaa katseltuani. Seutu minua miellytti, sen rannoilta piti saada asuinpalsta, kappale aivan omaa maata kirkkaan järven rannalta.
Näin kirjoittaa pitkin Suomea valokuvausmatkoillaan kiertänyt I. K. Inha vuonna 1909 julkaistussa kirjassaan Suomen maisemia.
Karjalohjalla, suurin piirtein Helsingin ja Turun puolivälissä sijaitsevan Puujärven ja varsinkin siihen työntyvän Heponiemen kauneuden ylistys jatkuu usean sivun verran.
– En ole koskaan nähnyt yhtä runollista kuvausta mistään muusta paikasta, toteaa Mikael Hed.
Hed on pääomasijoittaja, joka on aikaisemmin toiminut muun muassa Rovio-pelifirman toimitusjohtajana.
Hän ihastui Heponiemeen yli sata vuotta Inhan jälkeen, yhtä palavasti. Hän oli lukenut Inhan kuvauksen jo aikaisemmin ja kun kuuli paikan olevan myynnissä, riensi katsomaan.
– Tälle kalliolle kiivettyäni totesin, että eiköhän tämä ole tässä. Olin aivan myyty. Tällainen maisema edustaa minulle juuri sitä kaikkein kauneinta Suomea, Suomen hienoimpia kansallismaisemia, Hed myhäilee Heponiemen eteläisimmällä Puujärveen laskevalla kalliolla.
Vastarannalla siintää Karjalohjan kivikirkon risti. Helsinkiin täältä on noin tunnin ajomatka.
Inhalta Ennoloille, Diakonissalaitokselta Hedille
Suomalaisen valokuvauksen suuriin mestareihin lukeutuva I. K. Inha rakennutti aikoinaan Heponiemeen pienen mökin, Maisterintuvan, joka seisoo edelleen sijoillaan. Seuraavat omistajat Hilda ja Juho Ennola lahjoittivat Heponiemen Helsingin Diakonissalaitokselle vuonna 1912.
Alue ehti olla Diakonissalaitoksen omistuksessa yli sadan vuoden ajan ja palveli sinä aikana muun muassa diakonissojen kesänviettopaikkana ja viime vuodet retriittikeskuksena.
Heponiemen liiketoiminta päättyi kuitenkin kannattamattomana vuonna 2018.
Mikael Hed osti Heponiemen Diakonissalaitokselta viime talvena. Kauppaan kuuluu 12,5 hehtaaria maata, 14 rakennusta ja kilometri rantaviivaa.
Kauppahintaa ei ole kerrottu julkisuuteen, eikä Hed erikseen kysyttäessäkään paljasta sitä.
Lohjan seurakunta on vuokrannut aluetta kesäisin rippileiriläisten käyttöön, ja tämä vuokrasuhde jatkuu ennallaan.
Muilta osin toiminnassa ei enää ole uskonnollista rajausta.
– Ehkä en mitään alkoholipitoista diskoa lähtisi täällä järjestämään, siinä menee raja. Muuten täällä voi tehdä lähes mitä tahansa, Hed pohtii Heponiemen kappelin alttaritaulun virkaa toimittavan ikkunan ääressä.
”En kaipaa enää muualle”
Vaasasta alun perin kotoisin oleva Mikael Hed, 46, on asunut ulkomailla kahteen eri otteeseen yhteensä 15 vuotta.
Nyt hän on palannut Suomeen jäädäkseen.
– Olen nähnyt, että maailma on hieno paikka, mutta ne kaikkein hienoimmat paikat ovat kuitenkin täällä koti-Suomessa. En kaipaa enää mihinkään muualle.
Myös muut vanhat, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet ovat vaihtaneet Uudellamaalla viime vuosina omistajaa, ostajinaan tunnetut henkilöt.
Yle Uutiset kertoi keväällä näyttelijä Jasper Pääkkösen kivilinnakaupoista Nurmijärvellä ja Helsingin Sanomat lokakuussa Puolustusvoimain entisen komentajan Jarmo Lindbergin kunnianhimoisesta entisöintiprojektista Sipoossa.
Mutta mikä ihme saa pääomasijoittajan investoimaan juuri Heponiemen kaltaiseen paikkaan?
– Toivon, että mahdollisimman moni ihminen pääsee käymään täällä ja kokemaan paikan kauneuden. Tähän ei voi ryhtyä, jos odottaa rahalleen mahdollisimman paljon ja nopeaa tuottoa, eli tämä on hyvin pitkäjänteistä toimintaa.
Ensi töikseen Hed on liittänyt alueen rakennukset kunnallistekniikkaan, ja Heponiemen rantaan lipuu näinä päivinä saunalautta täydentämään vähäisiä pesutiloja.
Muilta osin alue on tarkoitus säilyttää pitkälti nykyisessä asussa ilman isompaa uudisrakentamista tai raivaamista.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta tiistaihin 1. marraskuuta kello 23:een asti.
Enemmän aiheesta: