Kouvolan kaupunkiin perustetaan kolme uutta luonnonkukkaniittyä.
Niityistä ensimmäistä kylvettiin torstaina Katajaharjussa sijaitsevalla Pihkatien kentällä.
– Kaikkiaan siemeniä on noin kahdeksaakymmentä eri lajia. Osa siemenistä on koekäytössä, eli katsotaan miten kasvit selviävät täällä, kertoo kasviasiantuntija Anni Kiviniemi.
Niittyjen ideana on säilyttää luonnon monimuotoisuutta ja tarjota eri hyönteislajeille niiden kipeästi kaipaamia luonnonkasveja.
Pihkatien kenttä on aiemmin toiminut urheilukenttänä. Kenttä on ollut vähällä käytöllä viime vuodet, ja kaupunki on tehnyt päätöksen, ettei enää ylläpidä sitä.
Perhosille sopivia lajeja
Niityille kylvettävät siemenet on kerätty tänä kesänä ja syksynä Kouvolan kaupungin alueelta.
Kasvit ovat enimmäkseen Kouvolassa melko tavallisia keto- ja niittykasveja, joiden luontaiset kasvupaikat ovat jääneet rakentamisen jalkoihin tai kasvamassa umpeen.
Mukana on myös harvinaisempia lajeja, kuten esimerkiksi vuorimunkki.
– Kasvien siemeniä on haettu esimerkiksi Voikkaan ratapihalta. Sinne on tullut puutavaran mukana kasveja, joita ei koko Suomessa kasva välttämättä missään muualla, sanoo Kiviniemi.
Niityille on valittu etenkin erilaisia hyönteisten suosimia paahdeympäristöjen lajeja sekä lajeja, joiden kasvuympäristöt ovat muuttumassa tai uhattuina.
– Esimerkiksi ketomaruna ja ahdekaunokki ovat perhosten mieleen. Ahdekaunokkia on kasvanut tässä kentän reunalla alun perinkin, Kiviniemi sanoo.
Hyönteishotelleja ja linnunpönttöjä
Niittyjen lisäksi luonnon monimuotoisuutta on Kouvolassa edistetty myös esimerkiksi rakentamalla hyönteishotelleja ja linnunpönttöjä.
Pihkatien kentän lähistöllä asuva kouvolalainen Taina Mettälä päätti osallistua siementen kylvämiseen, koska hänen mielestään kentälle on hyvä saada hyötykäyttöä.
– Tämä on hyvä idea. Aion tulla keväällä katsomaan, miltä täällä näyttää, Mettälä sanoo.
Alueella asuva Jussi Haapala yllättyi luonnonniityn perustamisesta. Haapala on ollut tietoinen, että kaupunki on lopettanut urheilukentän ylläpidon, mutta niityn suunnittelusta hän ei ollut kuullut mitään ennen tätä aamua. Hän on huolissaan lasten pelailupaikkojen vähenemisestä.
– Tässä lapset ovat pelanneet pesäpalloa ja jalkapalloa ja vähän varttuneemmat petankkia. Olisi tähän voinut jättää jonkun tilan peleille, kritisoi Haapala.
Hän myöntää, että juuri nyt kentällä on ollut vähän käyttöä, koska edellinen sukupolvi on jo kasvanut isommaksi.
Haapalan mukaan alueelle on kuitenkin muuttanut pienilapsisia perheitä, jotka voisivat muutaman vuoden päästä olla pelikenttää vailla.
Niityn tulo vie aikaa
Kasviasiantuntija Anni Kiviniemen mukaan kuluu vielä muutamia vuosia siihen, että niitty on kukkeimmillaan. Hän toivoo, että paikalliset asukkaat innostuvat niitystä ja sen ylläpidosta.
– Ei näitä ihan itsestään synny.
Kasvien siemeniä on Kouvolassa kerätty muun muassa opiskelijoiden avustuksella. Osan siemenistä on kerännyt myös Kiviniemi itse.
– Näin eläkeläisenä tällaista voi tehdä kerran elämässään, että joku jälki jää, hän sanoo.
Niittyjen perustaminen on osa Ympäristöministeriön rahoittamaa Kestävä kaupunki -hanketta. Sen tavoitteena on asukkaiden osallisuuden lisääminen kestävän kehityksen edistämisessä.
Enemmän aiheesta:
Näin perustat niityn – paras kukkaloisto syntyy köyhään ja karuun maahan
Voit kommentoida 28.10. klo 23 asti.