Euroviisut keväällä voittaneen Ukrainan Kalush Orchestran keulakuva Oleh Psjuk vastaa videopuheluun Yhdysvalloista. Bändi on parhaillaan ensimmäisellä kiertueellaan Pohjois-Amerikassa.
Yhtyeen vienti on ollut kiivasta viisuvoiton jälkeen.
– Aikaisemmin kävimme vain muutaman kerran vuodessa ulkomailla, mutta nyt kierrämme taukoamatta keikkailemassa ympäri maailmaa, Psjuk kertoo.
Kalush Orchestra haluaa saada musiikilleen lisää ulkomaisia faneja, mutta ennen kaikkea bändi on Ukrainan asialla.
– Meidän tavoitteenamme on esitellä ukrainalaista kulttuuria maailmalle sekä kertoa ihmisille, mitä maassamme tällä hetkellä tapahtuu.
Kulttuuri voi toimia sodassa aseena. Ulkomailla esiintyvät ukrainalaiset keräävät sympatiapisteitä sekä tukea hyökkäyksen uhrina.
– Kulttuurituotteet kuten kappaleet, elokuvat, näytelmät, huumori ja meemit voidaan valjastaa kertomaan tarinaa ja totuutta, jota kukaan ei ole uskaltanut sanoa ääneen.
Näin sanoo johtava tutkija Nika Aleksejeva Naton strategisen viestinnän osaamiskeskuksesta. Se tutkii ja seuraa viestintää ja informaatiosodankäyntiä maailman kriiseissä.
Aleksejevan mukaan kulttuuria, kuten musiikkia tai elokuvia, voidaan käyttää sodankäynnissa kahdella tapaa. Tarinoiden kautta hyökkääjä voi oikeuttaa sodan jatkumista. Puolustaja voi puolestaan yrittää yhdistää kansaa puolustautumiseen.
– Kulttuurin avulla saavutetaan suuria yleisöjä, olivatpa heidän kulttuurin kulutustottumuksensa minkälaisia tahansa.
The Rasmus teki poliittisen kannanoton
Kalush Orchestran keulakuva Oleh Psjuk uskoo, että taiteella ja kulttuurilla voi vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin.
– On paljon esimerkkejä siitä, kuinka taide muuttaa maailmaa. Muistutan myös, että meillä on tiedonvälittäjän rooli. Emme vaikene vaan puhumme siitä, mitä tapahtuu, keräämme rahaa ja yritämme auttaa maatamme kaikin keinoin.
Vahvistaakseen sanomaansa Kalush Orchestra versioi uusiksi The Rasmuksen vanhan In the shadows -hitin yhdessä suomalaisbändin kanssa. Bändien yhteistyö alkoi jo toukokuussa Torinon Euroviisuissa, kun ne esittivät toistensa hittejä katukeikalla.
Lopputuloksena on uusi versio nimeltään In the shadows of Ukraine. Ukrainalaisbändi on lisännyt 20 vuotta vanhaan kappaleeseen piirteitä kansamusiikista ja hiphopista. Taustalla ovat edelleen kappaleen alkuperäiset synkät teemat.
The Rasmuksen Lauri Ylönen toivoo, että ihmiset saavat kappaleesta voimia.
– On aika iso poliittinen kannanotto ja statement meiltä olla mukana tässä. Ennen kaikkea toivon, että se on kannustin ja hyvän mielen juttu. Biisi on tehty 20 vuotta sitten ja siinä on positiivinen pohjavire, vaikka se velloo melankoliassa: Kyllä se vielä tästä. Nyt ei vaan anneta periksi. Toivon, että se on se, mitä ihmiset siitä saa.
Ukrainalaisartistien kysyntä maailmalla työllistää
Ukrainalaiset artistit ja yhtyeet esiintyvät tällä hetkellä ennätyksellisen ahkerasti ympäri maailmaa.
Tämä näkyy myös Suomessa. Esimerkiksi Ukrainan suosituin rockyhtye Okean Elzy esiintyi Helsingissä syyskuussa ja Euroviisuista tuttu Go_A on nähty täällä tänä vuonna jo kahdesti. Kiovan pommisuojassa laulanut 7-vuotias Amelia Anisovych esiintyi Helsingissä jo kerran, ja hän tulee marraskuussa Ukraina-tukikonserttiin.
Musiikin lisäksi ukrainalaista kulttuuria viedään ulkomaille myös muilla taiteen saroilla. Esimerkiksi marras-joulukuussa Suomessa esiintyy kaksi ukrainalaista balettiryhmää: Kiovan Grand Ballet ja The Ukrainian National Ballet of Odessa.
Ukrainalaisten esiintyjien kysyntä ulkomailta lisääntyi valtavasti heti sodan alettua. Festivaalit ja tapahtumat eri puolilta maailmaa halusivat osoittaa tukensa Ukrainalle buukkaamalla ukrainalaisartisteja.
Pyyntöjä tuli niin paljon, että ukrainalaisen musiikkialan kansainvälistymistä tukeva Music Export Ukraine -yhdistys joutui palkkaamaan lisää henkilökuntaa muusikoiden auttamiseen.
Apua tarvitaan, sillä esiintymismatkojen järjestäminen on vähintäänkin haastavaa. Esimerkiksi lentoja varten on matkustettava ensiksi toiseen maahan. Lisäksi asevelvolliset miehet eivät saa poistua maasta ilman erillistä lupaa.
Nyt monet ukrainalaisartistit ovat päässeet esiintymään ensimmäistä kertaa isoille festareille. Esimerkiksi vuoden 2016 viisuvoittaja Jamala nähtiin kesällä Britannian jättifestareilla Glastonburyssa.
– Yritämme hyödyntää kaikki mahdollisuudet, koska tarvitsemme niitä. Haluamme laittaa ukrainalaiset artistit mahdollisimman näyttävästi esille. Ei pelkästään heidän uransa takia vaan, että he myös levittävät tietoa sodasta, sanoo Music Export Ukraine -yhdistyksen johtaja Aljona Dmuhovska.
Dmuhovska painottaa, etteivät ukrainalaisartistit esiinny ulkomailla rahan takia.
– Sata prosenttia siitä menee hyväntekeväisyyteen. He lisäävät tietoisuutta ja keräävät varoja humanitääriseen apuun. Sama tulee jatkumaan vuosia.
Kulttuuri osana sodankäyntiä
Ukrainan voi katsoa aloittaneen kulttuuriaseensa rakentamisen jo vuonna 2014, kun Venäjä valtasi Krimin. Kansallistuntoon heränneet ukrainalaiset alkoivat kaivaa kulttuurista perintöään, jonka neuvostovalta oli pyyhkäissyt täysin pois.
– Aikaisemmin oli vanhanaikaista käyttää musiikissa kansanmusiikkia. Nuorempi sukupolvi otti kuitenkin velvollisuudekseen suojella identiteettiämme, ja nyt kaikissa musiikkityyleissä viitataan ukrainalaiseen kulttuuriin, sanoo Music Export Ukrainen Aljona Dmuhovska.
Viisuista ponnistaneiden Kalush Orchestran, Jamalan tai Go_A:n kansainvälinen menestys on soittanut, että ulkomailla voi pärjätä ukrainan kielellä.
Dmuhovskan mukaan ukrainalaiset ovat oppineet myös itsestään, kun musiikkia lauletaan jälleen ukrainaksi.
– Kehitämme kulttuuria sisältäpäin, sillä kulttuuri on ase. Se rakentaa suojaa.
