Työvoimapula on pahin sosiaali- ja terveysalan ammateissa, kuten jo useana vuonna aiemmin. Kärkipaikoille ovat viime vuosina nousseet myös varhaiskasvatuksen opettajat ja erityisopettajat. Kaikista heistä pulaa on paljon.
Työ- ja elinkeinoministeriö listaa ammattibarometriin yli 200 ammatin näkymät: keistä on pulaa ja mihin ammatteihin on liikaa tunkua tarjolla oleviin työpaikkoihin nähden.
Ylitarjontalistan kärjessä ovat yleissihteerit, vaatturit ja pukuompelijat, toimittajat sekä mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat.
Työnhakijoita on TEMin mukaan liikaa luovan työn ja kulttuurialan ammatteihin sekä niin sanottuihin perinneammatteihin, joissa kysyntää vähentävät yhteiskunnan muutokset. Esimerkiksi vaatturi ja painopinnan valmistaja eivät enää löydä töitä helposti.
Työvoimapulan kasvu taittui
TEM määrittelee 200 ammatin joukosta 56 työvoimapula-ammateiksi. Työvoimapula-ammattien määrä on lisääntynyt viime vuoden syksystä mutta vähentynyt viime keväästä. Tämän perusteella ministeriö arvioi työvoimapulan kasvun taittuneen.
– Työllisyys- ja työttömyysluvut reagoivat viiveellä talouden käänteisiin. Laaja-alainen työvoimapula ei kuitenkaan hellitä, vaikka talous vetäisi henkeä muutaman kvartaalin yli, työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen toteaa tiedotteessa.
Ammattibarometri perustuu syys–lokakuussa tehtyihin työ- ja elinkeinotoimistojen asiantuntija-arvioihin.
Pula-ammattien 15 kärkeä hallitsevat sote-ammatit. Eniten pulaa on lähihoitajista, mutta heti perässä tulevat sairaanhoitajat ja sosiaalityön erityisasiantuntijat. Myös lääkäreistä on pulaa.
Työpaikkoja on sote-alalle tullut vuosien mittaan koko ajan lisää, koska ikääntyvä väestö tarvitsee enemmän hoitajia. Vanhustenhoidossa on myös lisätty hoitajamitoitusta portaittain, mikä lisää työvoiman tarvetta.
Ammatillisessa koulutuksessa eniten paikkoja on tarjolla sosiaali- ja terveysalalla ja niihin on myös eniten hakijoita. Ammattilaisten tarve olisi kuitenkin koulutusmääriä suurempi.
Erityisopettajia tarvitaan lukioihinkin
Erityisopettajat nousivat työvoimapulalistan kärkijoukkoihin syksyllä 2019. TE-toimistoissa ennakoidaan, että ammatissa saatavuusongelmat lisääntyvät yhä ja suurimmassa osassa maata pula on lähiaikoina suuri.
Kohtaanto-ongelmasta puhutaan, kun työntekijän osaaminen ei vastaa työnantajan toiveita tai asuin- ja työpaikat ovat toisiinsa nähden väärissä paikoissa.
Esimerkiksi erityisopettajille oli vuoden 2022 tammi-elokuussa avoimia työpaikkoja työnvälityksessä keskimäärin noin 700. Alan työttömiä oli työnvälityksen rekisterissä samana ajanjaksona keskimäärin noin 500.
Erityisopettajien tarve on suurin isoissa kasvukeskuksissa. Niissä työkuorma voi kuitenkin olla suurempi, koska koulut ja oppilasryhmät ovat isoja. Myöskään keskusten kovemmat asumiskustannukset eivät houkuttele muuttamaan, Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n tutkija Vesa Ilves arvelee.
– Työpaikka on varma. Erityisopettajien työttömyys on alle kaksi prosenttia.
Erityisopettajien tarve on hänen mukaansa kasvanut, kun lasten ja nuorten ongelmia tunnistetaan entistä paremmin. Pula erityisopetuksesta alkaa myös näkyä.
– Tilastojen mukaan oppilailla on yhä enemmän häiriöitä. Jos ei anneta tukea, kirjataan ongelmia, mutta ei hoideta niitä kuntoon.
Erityisopettajia on lähinnä peruskouluissa, mutta Ilveksen mukaan tarve kasvaa lukioissa ja ammattikouluissa.
Tarjoilijat katosivat koronasulkuun
Uutena työvoimapulalistalle ovat nousseet tarjoilijat. Korona-aikana ravintolat laittoivat ovia kiinni ja lomauttivat henkilökuntaa. Työvoimasta tuli ylitarjontaa.
Osa ravintolatyöntekijöistä löysi paikan esimerkiksi päivittäistavarakaupasta ja jäi sille tielle.
Koronan jälkeen ravintoloilla on ollut suuria vaikeuksia löytää työntekijöitä. Pulaa työntekijöistä on nyt ympäri Suomen, kun aiemmin pulaa oli lähinnä pääkaupunkiseudulla, Lapissa ja suurimmissa kaupungeissa.
Alalla on tarjolla usein osa-aikatyötä, joka ei kaikkia houkuttele.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 2.11. kello 23:een saakka.