Harmaan betonirakennuksen katutasossa oleva ovi käy tiuhaan. Jykevistä kaksoisovista kulkee sisään ja ulos eri-ikäisiä ja -taustaisia ihmisiä. Heitä yhdistää yksi asia: halu elää päihteetöntä elämää.
– Täällä näkee ihmisiä. Muuta sosiaalista elämää minulla ei juuri ole, kertoo lappeenrantalainen Petteri Autio, 41.
Opiaatteja aiemmin käyttänyt Autio on käynyt päihdekuntoutujille tarkoitetussa päiväkeskuksessa kolmisen vuotta. Lappeenrannan keskustassa sijaitsevasta Etelä-Saimaan A-killasta tuli hänelle hetkessä tärkeä arkirutiini, kun mies pääsi opioidikorvaushoitoon.
– Päihteettömyys, se että porukka ei ole sekaisin, on iso osa elämääni. Käyn täällä maanantaista perjantaihin, syön ja tapaan kavereita. Täällä pystyy juttelemaan ihan arkipäivän asioista.
Päiväkeskuksella käy päivittäin 20–30 asiakasta. Edellisenä vuonna kävijöitä oli yhteensä yli 9 000.
Viime viikolla Autio joutui yhdessä muiden asiakkaiden kanssa miettimään tosissaan, missä hän jatkossa kuluttaisi aikaa.
Lappeenrannan kaupunki uhkasi häätää Killan tiloistaan, kun yhdistys ei ollut pystynyt maksamaan vuokriaan.
– Minulle se oli järkytys, koska käyn täällä mielelläni. Lappeenrannassa ei ole kovin monta muuta sellaista paikkaa, jossa käydä. Mihinkään kahvilaan en viitsi mennä moneksi tunniksi istumaan.
Tuntematon pelastaja
Häätöuhka nousi julkisuuteen viime viikolla. Pian sen jälkeen yhdistys sai yllättävän yhteydenoton. Lappeenrantalainen liikemies lupasi maksaa noin 4 500 euron rästissä olevat velat.
– Häneltä tullut puhelu tuntui aivan uskomattomalta. Moni asiakas oli jo aivan kauhuissaan tilanteesta. Turvallisuuden tunne ja vertaistuki on todella tärkeää ihmisille, A-killan puheenjohtaja Pasi Torri huokaa.
Saman todistaa Petteri Autio.
– Oli tosi suuri helpotus kuulla, että joku ystävällinen ihminen on auttanut kiltaa eteenpäin raha-asioissa, Petteri Autio toteaa.
Lappeenrannan kaupungin omistaman Asuntopalvelu Oy:n toimitusjohtaja Martti Mäkelä vahvistaa Ylelle, että häätöuhka on poistunut. Virallinen vahvistus rästien maksusta tuli keskiviikkona.
– Asuntopalvelu toimii omakustannusperiaatteella ja sen tehtävänä ei ole tukea taloudellisesti maksuvaikeuksissa olevia, eikä se voi antaa vuokria anteeksi, Mäkelä toteaa yleisellä tasolla.
Mäkelän mukaan Asuntopalvelu ei saa valtion tai kaupungin tukea, vaan kukin talo kattaa omat kulunsa. Jos joku jättää vuokran maksamatta, maksavat toiset vuokralaiset sen.
Korona vei tuet
Yhdistys toimii avustusten ja tukien varassa.
– Korona sulki rahahanat. Hakijoita oli niin paljon, että meille sanottiin monesta paikkaa, että raha menivät jollekin muulle. Se teki hirveän loven meidän toimintaamme, sanoo A-killan puheenjohtaja Pasi Torri.
Suurimman tukisumman, noin 10 000 euroa, A-kilta on saanut vuosittain Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotelta.
Ensi vuoden alusta lähtien yhdistyksen rahoitus tulee hyvinvointialueelta. Torri toivoo, että akuutti rahakriisi avasi päättäjien silmät ja rahaa saataisiin jatkossakin, edes vuokrien maksuun.
– Toivoisin, että kaupunki tukisi meitä myös enemmän, eikä sysäisi kaikkea vastuuta Eksotelle.
Eksoten perhe- ja sosiaalipalvelujen johtajan Merja Heinosen mukaan Eksote valmistelee parhaillaan järjestöavustusten myöntämisperusteita ja avustussummia Etelä-Karjalan hyvinvointialuetta varten.
– Summat eivät valitettavasti hirvittävän suuria voi olla per hakija. Avustussummia on jouduttu hieman pienentämään aikaisemmista, jotta saadaan tuettua laajempaa joukkoa hakijoita, Heinonen toteaa.
Enemmän aiheesta: