Siilinjärveläisen Suvi Sallisen kotona perheen kuopus liihottelee lepakkosiivissään juhlapöydän ympärillä. Halloweenin jännittävät koristeet ja tarjottavat ovat kolmilapsisen perheen mieleen.
Juhlakulttuuriin vaikuttaa nyt kansainvälistyminen. Halloween on Suomeen palannut vanha eurooppalainen satokauden päätösjuhla, joka on muuntunut viihteelliseksi Pohjois-Amerikassa. Sen suosiota ovat vauhdittaneet digiaika ja sosiaalinen media.
Juhlien järjestämisestä nauttiva Sallinen löytää inspiraatioita ja ohjeita usein Instagramista ja muista sosiaalisen median kanavista.
– Tykkään juhlien visuaalisesta puolesta ja on kiehtovaa, että saa sitä kautta toteuttaa itseään. Olen tykännyt järjestää juhlia ennen lapsiakin, mutta nyt panostan vielä enemmän lasten innostuksen takia.
Erilaiset vuotuiset juhlat vaikuttavat tulevaisuudessa yhä enemmän suomalaisiin juhlatottumuksiin. Samalla sekoittuvat myös uskonnolliset perinteet. Yhtenäinen tapa viettää juhlia harvinaistuu, sanoo yliopistonlehtori Katriina Siivonen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.
Vuotuisia juhlia yhdistää niiden liittyminen vuodenaikoihin ja kääntymiseen kohti valoa tai pimeyttä. Ilmastonmuutos vaikuttaa kuitenkin todennäköisesti merkittävästi, millä tavoin Suomessa juhlitaan.
– Auringonkierto jatkaa, mutta jos ilmasto lämpenee, on sillä vaikutuksia. Tuskallisen kuumaa juhannusta voidaan siirtyä viettämään kokon ääreltä vilvoittaviin sisätiloihin. Valkoista joulua ei välttämättä myös enää ole. Samoin kristillisten perinteiden rinnalle tulee muita jouluperinteitä, sanoo Siivonen.
Juhlaruoka ja kulutus suurennuslasin alla
Ilmastonmuutos vaikuttaa väistämättä myös juhlaruokaan. Jo nyt ympäristöongelmat huomioidaan korvaamalla lihaa yhä enemmän kasvisvaihtoehdoilla. Tulevaisuuden juhlapöytään tulee myös vaikuttamaan se, mitä kasveja pystytään kasvattamaan.
Juhliin kuluttamista tiedostetaan aiempaa enemmän nyt paitsi ympäristöongelmien myös Ukrainan sodan ja inflaation vuoksi.
– Pistää miettimään, miten kulutuskulttuuri kytkeytyy juhliin ja miten kuluttamista halutaan jatkaa. Juhlien kulutuskulttuuria voi lähteä muokkaamaan ympäristöystävällisempään suuntaan, Siivonen sanoo.
Alkolittomat drinkit kiinnostavat nuoria
Alkoholi on perinteisesti kuulunut suomalaiseen juhlaan, mutta siinäkin on näkyvissä murros. Myös Sallisilla alkoholijuomien rinnalla tai niiden sijaan saatetaan ystävien kokoontuessa tarjoilla alkoholittomia drinkkejä. Alkoholittomuus on näkyvä trendi etenkin nuoremman polven keskuudessa.
– Nautintoaineet ja alkoholituotteet ovat olleet pitkään vahvasti ihmisyydessä läsnä. En usko, että ne tulevat kokonaan poistumaan. Mutta nautintoaineissa ja niiden määrässä tulee varmasti olemaan vaihtelua, sanoo Siivonen Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.
Monet suomalaiset perhekeskeiset juhlat avautuvat yhä enemmän myös muulle elämänpiirille. Sosiaalisessa mediassa vahvistetaan omaa statusta. Viime aikoina keskustelua on herättänyt esimerkiksi pääministeri Sanna Marinin juhlimisen näkyvyys somessa.
Siivosen mukaan railakasta juhlimista puidaan myös jatkossa.
– Moraalista keskustelua on käyty kautta aikojen. On tehty tutkimuksia, minkälaisia moraalisia paniikkireaktioita on esimerkiksi tanssimiseen liittynyt eri aikoina.
Tavat ja tarjottavat vaihtuvat, mutta tärkeintä juhlimisessa on yhdessäolon arvostus, joka korostuu kriisiaikoina.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 6.11. klo 23:een saakka.
Enemmän aiheesta:
Yle Areenan podcast-sarja: Suomalaisen juhlimisen historia
"Se on hyvin kaukana hauskanpidosta" – näin suomalainen bilekulttuuri on muuttunut