Katukaupassa liikkuu paljon huumeita, joiden sisältö ei vastaa myyntipuheita. Neljästätoista THL:n tutkimasta amfetamiininäytteestä yksikään ei sisältänyt vain amfetamiinia. Ainetta oli jatkettu muun muassa kofeiinilla ja metamfetamiinilla. Yhdestä näytteestä löytyi hyönteismyrkky metomyyliä.
Huumeiden epäpuhtaudet ilmenevät A-klinikkasäätiön Kadulta labraan -tutkimuksen väliraportissa. Hanke analysoi 61 käyttäjiltä kerättyä huumejäämää tämän vuoden huhti-syyskuussa.
– Aineiden puhtaus kiinnostaa käyttäjiä. Kun epäpuhdas laboratoriotulos kerrottiin näytteen tuoneille, suurin osa sanoi, ettei käyttäisi ainetta, kertoo A-klinikkasäätiön projektikoordinaattori Janne Nahkuri.
Näytteet on kerätty eri puolilta Helsinkiä, esimerkiksi neulanvaihtopisteillä, ja ne säilötään kassakaappin ennen tutkimista.
Amfetamiinin lisäksi näytteistä suurin osa oli MDMA:ta eli ekstaasia, Ksalol-tabletteina myytyä rauhoittavaa alpratsolaamia sekä ketamiinia.
Epäpuhtaudet olivat ainekohtaisia. Noin kolmannes näytteistä oli sitä mitä piti. Kymmenestä MDMA-näytteestä kuusi ei sisältänyt muita aineita. Ksalolin kohdalla vain yksi näyte yhdeksästä sisälsi jotain muuta kuin alpratsolaamia.
Kahdesta kokaiininäytteestä löytyi kokaiinin lisäksi käytöstä poistuneita lääkeaineita, joissa on Nahkurin mukaan paljon terveysriskejä.
Tavoitteena varoittaa vaarallisista huume-eristä
Suomi on Euroopan kärkimaa nuorten huumekuolemissa väkilukuun suhteuttuna. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan yliannostukseen kuoli viime vuonna 206 ihmistä, joista 76 oli alle 25-vuotiasta. Tavallisen suomalaisen huumekuoleman aiheuttaa opioidin, rauhoittavan lääkkeen ja alkoholin sekoitus.
Yhteiskunnan syrjässä tapahtuvan huumeiden käytön turvallisuutta ei valvota mitenkään. Kadulta labraan on kaksivuotinen hanke, jonka tavoitteena on havaita epätyypillisiä huume-eriä ja varoittaa niistä.
Varoittamisen laajuutta arvioidaan tapauskohtaisesti riippuen siitä, onko aine laajassa levityksessä ja kuinka vaarallinen näyte on. Amfetamiinista löytyneestä hyönteismyrkystä tiedotettiin Helsingissä liikkuville päihdetyöntekijöille sekä huumeita käyttäville näytteiden keräyspisteillä. Nahkurin mukaan yksi ihminen joutui tiettävästi sairaalaan myrkyn takia muttei kuollut.
– Ei ollut viitteitä, että sitä olisi enempää liikkeellä tai että monia ihmisiä olisi joutunut sairaalaan, Janne Nahkuri kertoo.
Kun tutkittujen näytteiden määrä kasvaa, Nahkuri toivoo tuloksien tarkentavan kuvaa Suomessa myytävien huumeiden laadusta.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 3.11.2022 klo 23:een saakka.
Lisää aiheesta:
Juttua päivitetty 3.11.2022 klo 05.56: Tarkennettu, että Suomi on nuorten huumekuolemien kärkimaa ”väkimäärään suhteuttuna”. Viimeinen sitaatti muotoiltu uudestaan muotoon ”monia” ihmisiä. Lisätty edelle lause ”Nahkurin mukaan yksi ihminen joutui tiettävästi sairaalaan myrkyn takia muttei kuollut.”