Pienessä Siikaisten kunnassa taisteltiin vielä kymmenkunta vuotta sitten viimeisen kyläkoulun puolesta.
Nyt kyläkoulusta haaveilu on vaihtunut hämmästelyyn siitä, miksi 1 400 asukkaan pohjoissatakuntalaiseen kuntaan syntyi tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä vain kaksi lasta.
Toinen pienokaisista syntyi Anu Raunion ja miehensä Matin perheeseen. Lisäksi Anu Raunio on sen toisen uuden siikaislaisen kummitäti, sillä vauvan äiti on Raunion paras ystävä.
– No onhan se vähän erikoista, että tämä on syntyvyyden kannalta erityisen huono vuosi Siikaisissa. Mutta hyvä olla tärkeä ihminen, tuumaa Anu Raunio.
Syyksi kuntalaisten verkkaiseen lisääntymistahtiin Raunio arvelee muuttoliikettä.
– Siikaislaiset nuoret karkavat täältä. Ei täällä kauheasti minun ikäisiä näy. Lähdetään opiskelu- ja työpaikkojen takia, tai puoliso löytyy muualta tai näin, pohtii Raunio.
Hyvä uutinen on kuitenkin se, että loppuvuoden aikana maailmaan pitäisi putkahtaa vielä pari uutta siikaislaista.
Kunnanjohtajakin yllättyi
Siikaisten kunnanjohtaja Heli Kaskiluoto myöntää yllättyneensä alhaisesta vauvaluvusta, sillä hän on arvioinut uusia siikaislaisia syntyvän kymmenkunta vuosittain.
Viime vuonna Siikaisissa syntyikin yhdeksän lasta, vuonna 2020 syntyneitä oli kuusi.
Kaskiluoto tietää hyvin, että syntyvyys Satakunnassa ja koko maassa on ollut laskusuunnassa. Samalla synnyttävien keski-ikä nousee ja perheiden lapsiluku pienenee.
– Toki tämän vuoden luku yllätti eli ajattelin, että oho, miksi näin vähän. Ehkä enemmän on kyse tietynlaisesta tämän hetken ilmiöstä, Kaskiluoto pohtii.
Viime vuonna syntyvyys nousi, nyt ollaan taas alamäessä
Viime viikolla julkaistujen Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tammi–syyskuussa Suomessa syntyi vähiten vauvoja koko vuodesta 1900 alkavan mittaushistorian aikana.
Ennakkotilaston mukaan tammi–syyskuussa syntyi 34 227 lasta, mikä on 3 539 vähemmän kuin viime vuonna.
Yhtä selittävää tekijää ilmiölle ei löydy, sanoo sosiologian ja väestötieteen professori Marika Jalovaara Turun yliopistosta. Syntyvyys on laskenut oikeastaan kaikissa alle 40-vuotiaiden naisten ikäryhmissä.
– Ensimmäisiä, toisia, kolmansia, neljänsiä lapsia; kaikkia syntyy vähemmän. Eniten kuitenkin on kyse siitä, että ensimmäisiä lapsia syntyy vähemmän, sillä selittyy noin kolme neljäsosaa tästä viimeisimmästä laskusta, Jalovaara sanoo.
Eniten syntyvyys on Jalovaaran mukaan laskenut matalasti koulutetuilla, mutta niin se on laskenut korkeakoulutetuillakin, ehkä eri syistä.
Korona-aikana ehdittiin jo puhua vauvabuumista, kun hetkellisesti käyrät kääntyivät nousuun.
– En puhuisi mistään buumista, viime vuoden kasvu oli hyvin vaatimaton. 2019 olimme pohjalukemissa, 2020 oli ihan hiukkasen korkeampi syntyvyys. Viime vuonna näytti, että syntyvyyden lasku on viimein alkanut taittua, mutta nythän se on taas laskussa.
Alavireisyyttä on jatkunut 2010-luvulta alkaen ja lasten saanti siirtynyt hieman vanhemmalle iälle.
Jalovaara uskookin viime vuoden pienen nousun liittyneen koronaa enemmän tähän muutokseen lapsen saannin ajoituksessa.
Siikainen haluaa olla perheystävällinen kunta
Siikaislaisella Raunion perheellä on entuudestaan yksi, pian parivuotias lapsi. Toinen lapsi syntyi syyskuun alkupuolella.
Perheenlisäyksen hankkiminen reiluna parikymppisenä tuntui luonnolliselta, sillä Anu ja Matti Rauniolla on molemmilla sisaruksia. Elämässäkin oli sopiva tilanne lasten tulla.
– Perheessäni on ollut kuusi lasta, olen sieltä keskeltä. Olen tottunut olemaan lasten kanssa, ja pidämme lapsista molemmat. Kun oli sellainen vakaa tilanne elämässä, oma talo ja molemmilla työ, oli luonnollista hankkia lapsia, jos niitä vaan siunaantuu. Ja onhan niitä sitten tullut, sanoo Anu Raunio.
Vaikka välimatkat Siikaisissa ovat pitkät, on kunta Raunion mielestä hyvä paikka hankkia ja kasvattaa lapsia.
Tulevaisuus kuitenkin hieman mietityttää, jos syntyvyys kunnassa jatkaa laskuaan samaan malliin. Itsekin kyläkoulua aikoinaan käynyt Anu Raunio on joutunut kolmannelta luokalta ”isolle kirkolle”, kun kyläkoulu laitettiin kiinni.
– Täällä on ilmainen varhaiskasvatus tällä hetkellä, ja koulu on tästä meiltä vajaan sadan metrin päässä. Palveluita on kuitenkin vielä kohtalaisesti tässä lähellä. Kyllähän sitä miettii, käyvätkö meidän lapsemme koulua vielä Siikaisissa vai jossain muualla.
Kunnanjohtaja Heli Kaskiluoto myöntää, että luvut panevat miettimään peruspalveluiden tulevaisuutta ja esimerkiksi ryhmien yhdistämistä.
Hän kuitenkin uskoo tilanteen kääntyvän vielä voiton puolelle, ja kehuu kunnan olevan vetovoimainen ja turvallinen paikka kasvattaa lapsia.
Ilmaisen varhaiskasvatuksen oheen hän listaa muun muassa kotihoidon kuntalisän ja pienten ryhmäkokojen yhtenäiskoulun, jossa myös erityislasten tarpeet pystytään huomioimaan hyvin.
– En ole tällaisesta yhdestä notkahdusvuodesta vielä millään lailla huolissani. Täytyy kuitenkin muistaa, että Siikainen on äärimmäisen perheystävällinen kunta.
Lapsiperheiden huoleen palveluiden karkaamisesta tuleekin kunnanjohtajan mukaan puuttua, ja valvoa heidän etuaan. Palveluita oli jo järkeistetty Kaskiluodon tullessa kunnanjohtajaksi, ehkä parannettavaa voisi löytyä vielä nuorten ketterästi käyttämistä digipalveluista.
– Meidän täytyy saada pysymään täällä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, ja edes jonkinnäköiset liikenneyhteydet ”ulkomaailmaan”. Se on meidän tehtävämme, toteaa Heli Kaskiluoto.
”Syöksy, synnytä seuraava siikaislainen!”
Siikaisten naapurikunnassa Merikarvialla oli viitisen vuotta sitten peitonheilutuskampanja syntyvyyden kohottamiseksi.
– Täytyy lähteä lämminhenkisellä ajatuksella, että nyt ei enää se heilutus riitä. Nyt tarvitaan tekoja!
Kun kunnissa on tehty jälleen kuntastrategioita, intoutuu Heli Kaskiluoto hetken pohtimaan Siikasten syntyvyysstrategiaa.
– Voisimme lähteä sellaisella neljän ässän kärjellä: Syöksy, synnytä seuraava siikaislainen!
Vakavasti puhuen Heli Kaskiluoto ei usko perheiden lähtevän lapsentekopuuhiin pelkästään jonkin kannustimen takia. Hän ei myöskään näe itseään kyläilemässä perheiden olohuoneissa patistamassa näitä tekemään lisää lapsia.
– Se on kuitenkin jokaisen hyvin yksityinen asia. Jotenkin ajattelisin myös niin, että lapset ovat aina lahja, ei niitä kumminkaan oikeasti tehdä. Kyllä ne saadaan.
Korjattu professori Marika Jalovaaran sitaattia 8.11.2022 kello 9.35: syntyvyyden laskusta selittyy noin kolme neljäsosaa (ei kolmannes) sillä, että ensimmäisiä lapsia syntyy aiempaa vähemmän.
Voit keskustella aiheesta maanantaihin 7.11. kello 23:een asti.