Turvallisuusviranomaiset harjoittelevat tänä syksynä tilannetta, jossa Suomea uhkaa sotilaallinen kriisi.
Marras-joulukuun vaihteessa toteutettavan kaksipäiväisen Kaakko 22 -harjoituksen osallistujat joutuvat harjoittelemaan kansalaisten evakuointeja, eli valmistelemaan sekä väestönsuojien käyttöönottoa että ihmisten siirtämistä kodeistaan turvallisemmille alueille.
Väestönsuojelun harjoittelu onkin nyt erityisen merkittävässä asemassa, kun Suomessa järjestetään valmiusharjoituksia.
– Se on kantavana teemana kaikkien kuuden aluehallintoviraston valmiusharjoituksissa, sanoo Kaakkois-Suomen harjoituksen valmisteluja johtava pelastusylitarkastaja Sampsa Lintunen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.
Harjoituksen kuvitteellisessa kriisissä yhteiskuntaa sekoittavat myös turvapaikanhakijoiden vastaanoton ruuhkautuminen itärajalla, sähkökatkot sekä hybridivaikuttamiseen viittaavat useat hämäräperäiset tulipalot ja liikenneonnettomuudet.
Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa pidettävä harjoitus toteutetaan työpöytäharjoituksena, eli se ei näy suurelle yleisölle maastossa, kylien raiteilla tai katukuvassa.
Harjoituksen taustalla kuntien toiveet
Harjoitukseen osallistuu useita satoja henkilöitä muun muassa Rajavartiolaitoksesta, Puolustusvoimista, poliisista sekä kunnista.
Uhkaaviin tilanteisiin eläytymistä vaativa harjoitus voi olla osallistujille vaikea.
– Erityisesti väestönsuojelu ja ihmisten evakuointi on hankala kokonaisuus, koska siihen osallistuu useita organisaatiota. Haastetta harjoituksen osallistujille tuo se, miten ihmiset eivät tarpeettomasti kärsisi väestönsiirroissa, pohdiskelee Sampsa Lintunen.
Harjoituksen teemat kumpuavat muun muassa osallistujien toiveista.
– Isoimpien kaupunkien ja keskeisten turvallisuusviranomaisten kanssa on käyty keskusteluja. Kuntien edustajilta on saatu ajatuksia siitä, millaisia asioita olisi syytä harjoitella, valottaa Sampsa Lintunen harjoituksen taustoja.
Harjoitukset uusiksi
Alueelliset valmiusharjoitukset ovat kerta toisensa jälkeen saaneet osallistujilta kiittävää palautetta, mutta silti harjoitukset uudistuvat jo varsin pian.
Aluehallintovirastot selvittävät, voitaisiinko esimerkiksi Keski-Euroopassa ja muissa Pohjoismaissa pidettävistä vastaavista harjoituksista tuoda parhaita käytäntöjä myös Suomeen.
Kaiken kaikkiaan tavoitteena on yhtenäistää alueellisten harjoitusten suunnittelua ja toteutusta valtakunnalliseksi malliksi. Alueelliset ja maakunnalliset erityispiirteet ja -tarpeet on silti tarkoitus säilyttää.
– Ensimmäisen kerran uutta mallia kokeillaan ensi vuonna Lapissa pidettävässä Pohjoinen 23 -harjoituksessa, kertoo projektipäällikkö Markku Hutka Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.
Valmiusharjoitukset ovat lakisääteisiä harjoituksia, jollaisia aluehallintovirastot järjestävät maakunnissa vuosittain.
– Meillä on ollut Suomessa vahva varautumisen kulttuuri jo vuosikymmenten ajan. Olen varma siitä, että jatkossakin yhteiskunta pyörii myös erilaisissa kriisitilanteissa, kiteyttää pelastusylitarkastaja Sampsa Lintunen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.
Enemmän aiheesta:
Kymenlaakson suurimpaan väestönsuojaan mahtuu 4900 ihmistä – tältä siellä näyttää nyt