Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan talviaikaan siirtyminen lisää USAssa huomattavasti peurakolareita. Current biology -julkaisussa olleen artikkelin mukaan kolareita tuli 16 % enemmän.
Kaikkiaan Yhdysvalloissa auton ja peuran välisiä onnettomuuksia on vuosittain noin pari miljoonaa. Jos kelloja ei siirrettäisi, säästyisi tutkijoiden laskelmien mukaan 33 000 peuraa ja 33 ihmishenkeä vuosittain.
Miksi näin käy, johtuu paristakin seikasta. Kellojen siirron myötä työmatkaliikenteen rytmi muuttuu ja autoja on enemmän liikkeellä hämärän aikaan. Silloin myös peurat ovat jo liikkeellä.
Toinen seikka on biologinen. Peurojen kiima-aika osuu marraskuulle, jolloin erityisesti peurapukit ovat aktiivisia säntäilijöitä, kuten tämän jutun päävideostakin voi päätellä.
Yhdysvaltalaistutkimuksessa biologi Laura Prugh kollegoineen keräsi tietoja 23 osavaltion eläinonnettomuustilastoista vuosilta 2013–2019 ja vertaili viikkoa ennen talviaikaan siirtymistä ja viikkoa sen jälkeen.
Ongelma oli erityisen akuutti Yhdysvaltain itärannikolla.
– Syksyllä on todella jyrkkä piikki, sanoo Prugh Washingtonin yliopistosta Seattlessa.
Läntisissä osavaltioissa kasvu on myös nähtävissä, mutta se ei ole läheskään yhtä jyrkkä.
– Itärannikolla syksyn vaihtuminen osuu keskelle valkohäntäpeurojen pariutumisaikaa. Sen lisäksi, että autoilijat ovat aktiivisempia pimeän jälkeen, myös peuroja on enemmän. Ajoitus ei voisi olla huonompi, Prugh toteaa New Scientist -julkaisussa.
Peurat törmäilevät myös Suomessa
Valkohäntäpeura eli nyttemmin valkohäntäkauris on Suomessa runsastunut niin paljon, että sen kannaksi lasketaan nykyisin yli satatuhatta eläintä.
Maakuntien kolaritilastoissa eläin törmäilee autojen kanssa eniten Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Toki peuratihentymäalue osuu myös Etelä-Hämeeseen esimerkiksi Vesilahdelle.
Kysyimme tietoja talviaikaan siirtymisen vaikutuksista Varsinais-Suomen vs. riistapäällikkö Jörgen Hermanssonilta. Hänen mukaansa kolmas vaikuttava tekijä peurojen liikkumisaktiivisuuteen voi olla meneillään oleva metsästyskausi.
Varsinais-Suomi sopii vertailumaakunnaksi hyvin, koska valkohäntäpeuroja on koko maakunnan alueella. Tilastot eivät kovin vahvasti tue talviaikaan siirtymisen vaikuttavan kolarimääriin, sillä peuraonnettomuuksia sattuu marraskuussa aina eniten.
Tämän vuoden tiedot vielä puuttuvat, mutta viime vuonna Varsinais-Suomessa viikkoa ennen kellojen siirtoa peurakolareita oli 85 ja jälkeen 75 kappaletta (koko maassa 257 ja 249). Vuonna 2020 luvut näyttäisivät taas selvän vaikutuksen: kolarit kellojen siirtoa edeltävällä viikoll 52 kappaletta ja siirron jälkeen 63 (koko maassa vuonna 2020: 169 ja 213).
Vuosivaihtelu on suurta, sillä 2019 luvut olivat 61 ja 66 (koko maa: 232 ja 208), 2018 puolestaan 51 ja 60 (koko maa: 149 ja 182). Jos edellä mainittuja vuosia summailee, niin talviaikaan siirtymisen jälkeisellä viikolla kasvuksi saadaan Varsinais-Suomessa 6 ja koko maassa 5,6 prosenttia.
Kellojen siirto osuu lokakuun loppuun viikolle 44. Vakuutusyhtiö Ifistä saatujen tietojen mukaan sinne ilmoitettujen eläinonnettomuuksien määrä laskee.
Ifin viestinnän asiantuntija Henna Nikkari kirjoittaa Ylelle:
– Erikoista kyllä, se viikko erottuu itse asiassa päinvastaisesta syystä kuin mainittu tutkimus. Lähes joka vuosi sillä viikolla on ollut vähemmän eläinkolareita kuin viereisillä viikoilla eli 43 ja 45. Suurin piikki kolareissa on meidän tilastojen mukaan yleensä ollut viikolla 47.
Autoilijoiden on joka tapauksessa oltava marraskuussa valppaina, kun liikkuvat peuraseuduilla. Vesilahdella on esimerkiksi sanonta, että siellä on kahdenlaisia kuskeja: niitä, jotka ovat ajaneet peurakolarin ja niitä, jotka tulevat ajamaan.