Harmaa ja sateinen päivä ei ole luontokuvauksen kannalta se kaikkein kaunein keli, mutta kuhinaa riittää lintujen metsäruokintapaikalla Vaasan Risössä Laihianjoen suulla. Paikalla on toistakymmentä lintujen ruokinta-automaattia.
Samassa närhi lentää kuusenoksalle.
– On täällä vieraillut harmaapäätikka, pähkinähakki ja pähkinänakkelikin pari vuotta sitten, mutta ihan metsätiaistenkin touhuja on mukava seurata ja kuvata, kertoo mustasaarelainen biologi Timo Lumme.
Lintujen metsäruokinta talvisaikaan on tärkeää niin pienelle kuusitiaiselle kuin töyhtö- ja hömötiaiselle.
– Suomen metsät ovat pääosin talousmetsiä, eikä niistä talvella löydy riittävästi ravintoa näille metsätiaisille, arvioi Lumme.
Lumen tuloa ei tarvitse odottaa
Vaasalainen luontokuvaaja Pekka Mäkynen aloitti lintujen metsäruokinnan Risössä jo kuukausi sitten, kun lämpötila viileni väliaikaisesti. Biologikaveri Timo Lumme tuli mukaan myöhemmin.
Mäkynen ei venytä ruokinnan aloittamista ensilumen tuloon saakka, vaan hän panee merkille aivan muita asioita.
– Seuraan hyönteisliikennettä ja teen sen perusteella arvioni. Kun hyönteisiä ei enää juurikaan lennä, on aika aloittaa ruokinta.
Moni pitää lumipeitteen satamista sopivana hetkenä ruokinnan aloittamiselle.
– Ymmärrän sen kaava-alueilla. Lumettomaan maahan tippuneet siemenet ja muut ruokaroskat saattavat kerätä jyrsijöitä.
Kotipihallaan kaupungissa Pekka Mäkynen odottelee myös vielä kylmempiä säitä, ennen kuin aloittaa lintujen ruokinnan.
– Laitan tarjolle lähinnä talipalloja, kuorittuja auringonkukansiemeniä ja rypsiä, jota tuon tänne metsäruokintapaikallekin.
– Kotiruokinta on vaatimattomampaa kuin täällä metsällä, mutta tulee siitäkin hyvä mieli ja näkee samalla enemmän kaupunkilajeja.
Mitä vain ei nokita
Timo Lumme tarjoaa kotonaan Raippaluodon Södra Vallgrundissa linnuille muun muassa talia ja pähkinää, joka on aina verkotetun automaatin suojissa. Näin linnut eivät saa sieltä pois kokonaisia pähkinöitä.
Lumme kertoo lukeneensa, että Suomessa kuluu lintujen talviruokintaan noin kymmenen miljoonaa kiloa auringonkukansiemeniä.
Linnut ovat osin myös tarkkoja, mitä suuhunsa nokkivat. Esimerkiksi Risön metsäruokintapaikalle on tuotu kauraa, mutta se ei ole metsän linnuille kelvannut.
– Yleensä vain keltasirkut syövät kauraa, muut pöristelevät sitä maahan, Pekka Mäkynen selvittää.
Lintujen ruokinta-automaatit on syytä suojata hyvin erilaisilta lintutaudeilta.
– Kannattaa hankkia sellainen automaatti, jolle linnut eivät pääse istumaan tai ulostamaan. En suosittele vanhoja lintulautoja, joilla linnut istuskelevat, Timo Lumme neuvoo.
Jos aloitat ruokinnan, jatka koko talvi
Lintujen talviruokinnan – niin kotipihassa kuin metsässä – tärkein ohje on sitoutuminen.
– Jos linnut tottuvat olemaan tietyllä paikalla ja jos sieltä ruoka loppuu, se voi olla talvipakkasella vaarallista. Jos syksyllä aloittaa ruokinnan, sitä pitää jatkaa koko talvikauden, tietää Timo Lumme.
Mäkynen ja Lumme vievät linnuille ruokaa viidelle metsäruokintapaikalle Vaasan seudulla. Ruokaan hupenee satoja kiloja talvessa. Se vie aikaa ja rahaakin.
Tosin miehet sanovat tulevansa metsälle joka tapauksessa. Jos lintuja aikoo kuvata, ne on houkuteltava paikalle ruoalla.
– Sattumanvarainen kuljeskelu luonnossa soveltuu maisemakuvaukseen, mutta jos haluaa kuvan esimerkiksi äärimmäisen arasta närhestä, se vaatii kyllä järjestelyjä, Pekka Mäkynen tuumaa.
Samaan aikaan kun ihmisten ravinto on kallistunut, myös linnunruoan hinnat ovat hypänneet ylös. Pekka Mäkynen ja Timo Lumme ovat hankkineet ruokaa metsän linnuille osin edesmenneen luonto- ja lintumiehen muistolle perustetun rahaston varoilla.
– Näin jatkuu hänen työnsä lintujen talviruokinnassa, Timo Lumme vertaa.
“Kiva seurata niin pihalla kuin metsässä”
Pekka Mäkysen ihannetalvena maassa olisi noin 20–30 senttiä lunta ja pakkasta viisi astetta. Noilla keleillä lintujen talviruokintakin sujuisi mukavasti. Eri vuodenajat tarjoavat luontokuvaajalle iloa.
– Tälläkin Risön ruokintapaikalla lumi pysyy keväällä pitkään. Olen kuvannut täällä rytökasan päällä rautiaista monena keväänä.
Timo Lumme kertoo, että Suomessa on noin 240 pesivää lintulajia ja niistä noin 70 jää Suomeen myös talveksi.
– Aika moni niistä tulee ruokinnalle. Kiva niitä on seurata niin pihalla kuin metsässä.