Tulevaisuuden säveltäjät kohtaavat toisensa Uuno Klami -sävellyskilpailussa. Nuorten finaalikonsertit soitetaan tänään keskiviikkona Kotkassa ja huomenna torstaina Kuusankoskitalolla.
Viiden vuoden välein järjestettävä valtakunnallinen kilpailu on tarkoitettu 10–19-vuotiaille sävellyksenharrastajille ja -opiskelijoille. Sen avulla halutaan vahvistaa nuorten säveltäjien oman äänen löytymistä.
Sävellyskilpailussa kilpaillaan nuorten kirjoittamilla sävelteoksilla sekä niiden elävillä esityksillä, jotka toteuttaa Kymi Sinfonietta.
Säveltäjä avaa sydämensä yleisölle
19-vuotias Gabriel Kivivuori Sereno heräsi tiistaina jo aamuyöstä ehtiäkseen aamun ensimmäiseen junaan. Opinnot Taideyliopiston Sibelius-akatemian laululinjalla kestivät maanantaina myöhäiseen iltaan, eikä vaihtoehtoja ollut.
Nyt hän on saapunut Kotkaan harjoittelemaan teostaan La pájara sinfoniaorkesterin kanssa.
Gabriel Kivivuori Sereno osallistuu Uuno Klami -sävellyskilpailun 15–19-vuotiaiden sarjaan teoksellaan, joka perustuu meksikolaisen runoilijan Octavio Pazin runoon El pájaro.
Hän kuvailee esikoisteostaan orkesterille sinfoniseksi runoksi.
– Teoksessa esiintyy kuolema-aihe, kuten Octavion Pazin runossakin. Sävellys on pääosin atonaalista musiikkia, mutta siinä esiintyy myös duurisävyjä. Haluan sillä esittää, että kuolema on osa elämää. Se tulee kaikille jossakin vaiheessa, ja sitä voi ajatella myös rauhana, kuten duurisävy ilmaisee.
Musiikki on Gabriel Kivivuori Serenolle henkilökohtaisesti hyvin tärkeää, sillä se on samalla yhteys hänen omiin tunteisiinsa.
– Oli kyse mistä tahansa instrumentista – pianonsoitosta, laulusta tai säveltämisestä – niin musiikki on siitä ihana juttu, että siinä ollaan raa’asti yhteydessä omiin tunteisiin, Kivivuori Sereno kuvailee.
Säveltäjä vietti lapsuutensa Meksikossa. Teoksen espanjankielinen nimi La pájara, suomeksi lintu, oli myös hänen äitinsä lempinimi. Äiti menehtyi syöpään, kun Kivivuori Sereno oli 11-vuotias.
– Ne arvet, joita sain siitä kokemuksesta, ovat antaneet minulle mahdottoman vahvan pohjan, jolla olen löytänyt oman ääneni, hän sanoo.
Myös Uuno Klami, jonka mukaan sävellyskilpailu on nimetty, menetti vanhempansa nuorena.
Uuno Klami (1900–1961) oli suomalaisen säveltaiteen varhaisia modernisteja. Hän syntyi Virolahdella ja ponnisti vaatimattomista oloista kansan suosioon. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämän Kansallisbiografian mukaan Klami on yksi Suomen merkittävimmistä suomalaisista orkesterisäveltäjissä.
Ensimmäinen sävellys 4-vuotiaana
11-vuotias Justiina Syrjänen sai sävellyksensä valmiiksi juuri ennen kuin se piti lähettää kilpailuun. Teos on noin neljän minuutin mittainen sävellys orkesterille, huilulle, pikkolohuilulle ja solistille.
– Jännittää, kuulostaako sävellys hyvältä, koska olen kuullut sen vain Ipadiltani ennen tätä, ja se toistaa jotkut kohdat väärin, Syrjänen sanoo.
Syrjänen osallistuu 10–14-vuotiaiden ikäsarjaan teoksellaan Consertino h-molli, n.o. 2, osa 1: Hetki.
– Teos on vähäsen surullinen, mutta joissain kohdin myös iloinen. En näe siinä mitään teemaa, mutta siitä tulee joitakin tarinoita mieleen. Se on sellainen aarrejahti, jossa tahtilaji vaihtuu.
Yle teki kesäkuussa jutun Syrjäsestä, joka aloitti säveltämisen jo neljävuotiaana. Syrjäsen haaveammatti säveltämisen lisäksi on päästä Disneyn musikaaleihin näyttelijäksi, koska hän pitää myös laulamisesta.
Ennen näkemättömiä ideoita
Uuno Klami -sävellyskilpailuun haki tänä vuonna ennätyksellinen määrä nuoria säveltäjiä.
Tuomaristossa istuvan säveltäjä-kapellimestari Atso Almilan mukaan taso oli erittäin korkea. Kymmenen finalistin valikoiminen 48:n joukosta ei ollut helppo tehtävä.
– Finaalissa kuullaan kymmenen hyvin erilaista teosta. On romantiikkaa, vähän jatsahtavaa, barokkimaista konsertto muistelusta sekä aivan moderneja, myöskin visuaalisesti outoja näkyjä, jotka tapahtuvat lavalla, Almila kuvailee.
Konserttisaliin paikalle saapuvaa yleisöä hellitään tänä vuonna, sillä kilpailun kilpailun teokset arvioidaan nuottimateriaalien lisäksi myös esitysten perusteella.
Almilan mukaan lapset ja nuoret ovat pelottomia kokeilemaan kaikkea.
– Osallistujat ovat todella taitavia kirjoittajia. Näkee, että selvästi jo tunnetaan orkesterille kirjoittamisen edellytykset. Mutta silti mukana on ideoita, joita me kapellimestarit ja orkesteri emme ole koskaan aiemmin nähneet.
Almilan mukaan säveltäjiä on äärimmäisen vaikea laittaa paremmuusjärjestykseen. Monet lupaavat teokset jäivät myös finaalin ulkopuolelle.
– Tässä kilpailussa voitto on jo se, että saa teoksensa esitetyksi ja se jopa radioidaan. Näkyvyys ja tunnettuus on aloittelevalle tekijälle todella arvokasta.
Teokset kuullaan Kymi Sinfoniettan muusikoiden esittäminä Kotkan konserttitalolla keskiviikkona 9.11. ja Kuusankoskitalolla torstaina 10.11.2022.
Yleisradio esittää finaalikonsertin ja palkintojen jaon suorana lähetyksenä torstaina 10.11.2022 kello 19 Yle Radio Yhdellä. Voit kuunnella lähetyksen suorana Areenassa tai myöhemmin tallenteena.