Kukaan ei tällä hetkellä tiedä tarkalleen, missä kunnossa väestönsuojat ovat Suomessa.
Sisäministeriö on aloittanut selvityksen väestönsuojien määrästä ja kunnosta. Pelastusosaston projektipäällikkö Ira Pasi ministeriöstä kertoo, että selvitys on valmis ensi vuoden elokuussa.
Se tiedetään jo, että korjausvelkaa väestönsuojissa on. Suojia on Suomessa kuitenkin eri-ikäisiä, ja ne antavat erilaista suojaa.
– Vuoden 1971 jälkeen rakennetuista suojista voidaan puhua nykyaikaisina suojina, joissa on ilmanvaihtolaitteisto eli mahdollisuus ilmanvaihtoon ja sen suodattamiseen, Pasi toteaa.
Vaasassa väestönsuojien kunto kyseenalainen
Vaasalaisten taloyhtiöiden väestönsuojista 70 prosenttia on siinä kunnossa, ettei niissä voi suojautua kuin muutaman tunnin.
Näin väitetään väestönsuojien kuntoa Vaasassa selvittäneessä, Seinäjoen ammatikorkeakoulussa tehdyssä opinnäytetyössä Väestönsuojien kunnossapito ja kunnossapidon kehittäminen.
Sen mukaan kyseisten suojien ilmanvaihtolaitteet ovat ylittyneen käyttöikänsä vuoksi täysin käyttökelvottomia. Keväällä julkaistussa opinnäytetyössä arvioitiin 50:tä väestönsuojaa tarkastuspöytäkirjojen ja asiantuntijalausuntojen perusteella.
– Ennen 70-lukua rakennetuissa väestönsuojissa on niin vanhoja ilmansuodattimia, että ne eivät suodata myrkyllisiä kaasuja. Toinen asia on sekin, miten vuosihuollot on suoritettu eli onko suojia hoidettu tarpeeksi.
Dan Gref
Opinnäytetyön tekijällä on Vaasan seudulla väestönsuojiin erikoistunut asiantuntijayritys, joka tekee tilauksesta suojien tarkastuksia ja tiiveyskokeita.
Valmiuspäällikkö Dan Gref Pohjanmaan pelastuslaitokselta toteaa, että yrittäjän arvio vaasalaisten suojien kunnosta voi toki pitää paikkaansa.
– Ennen 70-lukua rakennetuissa väestönsuojissa on niin vanhoja ilmansuodattimia, että ne eivät suodata myrkyllisiä kaasuja. Toinen asia on sekin, miten vuosihuollot on suoritettu eli onko suojia hoidettu tarpeeksi.
Vaasassa ei ole yhtään yleistä väestönsuojaa, vaan niitä on rakennettu taloyhtiöihin ja työpaikoille. Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella väestönsuojia on noin tuhat.
Grefin mukaan pelastuslaitos tarkistaa uusien rakennusten väestönsuojia, mutta muuten vastuu suojien huollosta ja ylläpidosta on kiinteistöjen omistajilla.
“Suomi on varautunut paremmin kuin moni muu maa”
Sisäministeriö on aiemmin arvioinut, että noin 85 prosenttia Suomen suojista on asuin- ja liikekiinteistöissä olevia yksityisiä, talokohtaisia teräsbetonisuojia.
Suomessa väestönsuojia on rakennettu jo 1930-luvulta lähtien. Ira Pasi toteaa väestönsuojista kertovassa blogissaan, että vuoden 1954 jälkeen rakennetut suojat suunniteltiin antamaan hyvä paine- ja sirpalesuoja. Ne kestävät jopa rakennuksen sortumisen päälle.
1970-luvulla väestönsuojia ryhdyttiin rakentamaan nykyaikaisten säädösten mukaisiksi, ja niissä on ilmanvaihtolaitteistot myrkyllisten kaasujen ja radioaktiivisten aineiden varalle.
Pelastusylitarkastaja Jarkko Häyrinen sisäministeriön pelastusosastolta vakuuttaa, että Suomi on varautunut poikkeustilanteisiin huomattavasti paremmin kuin moni muu maa.
– Varsinkin siviiliväestön suojaamisessa olemme ehdotonta kärkeä maailmassa.
Tarve suojautua voi vaihdella eri puolilla Suomea
Sisäministeriön mukaan Suomessa oli vuoden 2020 alussa noin 54 000 väestönsuojaa ja suojapaikkoja 4,4 miljoonalle suomalaiselle.
Häyrinen ei ole silti huolissaan, että miljoona suomalaista jäisi poikkeustilanteessa ilman suojaa. Koko kansa tuskin tarvitsee väestönsuojaa samanaikaisesti.
Säteilytilanteessa suojaudutaan ensisijaisesti sisätiloihin.
Jarkko Häyrinen
Tarve suojautua voi vaihdella eri puolilla Suomea, oli kyseessä esimerkiksi räjähteet tai ydinsäteily. Suomi on laaja maa, ja muun muassa säteilyyn vaikuttavat Häyrisen mukaan ilmavirtaukset.
– Ydinsodan tai vaikka ydinvoimalan aiheuttaman säteilytilanteen takia suojaudutaan ensisijaisesti sisätiloihin ja suljetaan ilmastointi. Se antaa jo aika paljon suojaa.
Häyrisen mukaan Suomen väestönsuojat antavat huonommassakin kunnossa kohtuullista suojaa konventionaalisille aseille eli räjähteiden ja luotien varalle. Silloin suojaa tarvitaan lyhyeksi ajaksi eikä väestönsuojaan mennä päiväkausiksi.
Säteilytilanteessa suojan tarve voi olla pidempi.
Kolme keinoa suojata väestöä
Häyrinen muistuttaa, että väestönsuojat ovat vain yksi keino suojata väestöä poikkeusoloissa.
Ihmisiä voidaan tarvittaessa evakuoida sekä rakentaa myös väliaikaisia väestönsuojia, kuten Ukrainassa on tehty esimerkiksi metro- ja maantietunneleihin.
Häyrinen huomauttaa, että Suomeen ei tälläkään hetkellä kohdistu sotilaallista uhkaa.
– Mutta tietysti sodan tuleminen Eurooppaan on tuonut konkreettisemmaksi sen, että meidän täytyy katsoa hieman pidemmälle tulevaisuuteen ja pitää huolta niistä rakenteista, joita olemme 80 vuotta Suomessa rakentaneet.
Väestönsuojien ylläpito ei vaadi hänen mukaansa kummoisia toimenpiteitä suhteessa muun kiinteistön ylläpitoon. Ne olisi hyvä saada lain mukaiseen kuntoon.
– Väestönsuoja on kuitenkin yksi arvokas osa kiinteistöä, joten sitä pitäisi pitää yllä.
Aiheesta voi keskustella torstaihin 18. marraskuuta kello 23 asti.
Aiheesta enemmän: