Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Päihdeklinikalla rajoitettiin asiakkaiden itsemääräämisoikeutta vastoin lakia – puhelimet otettiin pois eikä edes vessan ovea saanut lukita

MOT-toimitus selvitti, miten päihdeklinikoita valvotaan Suomessa. Yhden hoitolaitoksen historia on poikkeuksellisen värikäs.

Ilmakuva hoitolaitoksesta järven rannalla.
Ähtärissä sijaitseva Fenix-klinikka käyttää päihderiippuvaisten hoitomenetelmänä Minnesota-mallia. Kuva: Fenix-klinikka
  • Anne Ali-Hokka

Ähtäriläinen Fenix-klinikka on tullut seitsemän vuoden taipaleensa aikana tutuksi päihdehoitoloiden lainmukaisuutta valvovalle aluehallintovirastolle.

Vuosien varrella viraston tarkastajat ovat kirjanneet ylös lukuisia epäkohtia klinikan toiminnassa. Asiakkaat ovat muun muassa joutuneet mukautumaan erikoisiin sääntöihin, jotka ovat rajoittaneet heidän itsemääräämisoikeuttaan lain vastaisesti.

Hoitolaitoksen toimitusjohtajana on pitkään toiminut entinen asianajaja, joka on saanut tuomion erittäin vaarallisen huumausaineen välittämisestä.

Yksikössä hoidetaan päihderiippuvaisia Minnesota-mallilla, joka perustuu Yhdysvalloissa kehitettyyn 12 askeleen ohjelmaan. Siinä päihderiippuvuus ymmärretään sairaudeksi, josta voi toipua vain raitistumalla.

Minnesota-malliin on perinteisesti kuulunut piirteitä, joita valvovat viranomaiset ovat viime vuosina yrittäneet suitsia. Kyse on ollut asiakkaiden itsemääräämisoikeuden voimakkaasta rajoittamisesta. Ongelmat eivät siis rajoitu Fenix-klinikkaan.

Monet päihdekuntoutujien laitokset toimivat luonnon keskellä, syrjässä muusta maailmasta. Valvojat käyvät yleensä harvakseltaan tarkastuksilla, eivätkä epäkohdat tule helposti ilmi.

Tässä jutussa kerromme tarkemmin yhdestä päihdelaitoksesta, koska sieltä on paljastunut vuosien varrella runsaasti ongelmia, joihin viranomaiset ovat yrittäneet tarttua.

Uhkaavia tilanteita työpaikalla

Fenix-klinikat Oy aloitti Ähtärissä vuonna 2015. Pian aluehallintoviraston (avi) työsuojelu alkoi saada henkilökunnalta huolestuttavia viestejä.

Työntekijät olivat kokeneet työpaikalla väkivaltaisia ja uhkaavia tilanteita. Työntekijä saattoi olla yksin työvuorossa huonokuntoisten asiakkaiden kanssa ilman hälytysjärjestelmää, jolla kutsua paikalle apua.

Työntekijöitä oli työmäärään nähden vähän. Kuormitusta aiheuttivat ylityöt ja epäsäännölliset työajat. Työtuntien kirjaamisessa ja palkanmaksussa oli ongelmia.

Avi teki useita tarkastuksia yksikköön vuosina 2016 ja 2017.

Aviin oli rekisteröity yksikön väliaikaiseksi vastuuhenkilöksi lähihoitaja, jolla ei kuitenkaan ollut riittävää koulutusta vastuuhenkilöksi. Tarkastuksessa vuonna 2017 aville selvisi, että johtaja oli vaihtunut.

Yksikön toimitusjohtajana oli aloittanut vuonna 2016 lakimies, jolla oli meneillään rikosprosessi huumaavan aineen välityksestä.

Kuolinpesän lääkkeitä myyntiin

Rikos tapahtui oikeuden asiakirjojen mukaan kevään ja kesän aikana vuonna 2015.

Toimitusjohtajalla oli itsellään päihdetaustaa ja hän tunsi muut rikokseen osallistuneet miehet päihderiippuvaisten hoitoryhmistä.

Heidän haltuunsa päätyi huomattava määrä oksikodonia sisältäviä tabletteja menehtyneen naisen kuolinpesästä. Oksikodoni on morfiiniin verrattavissa oleva, erittäin vaarallinen huumausaine. Lääkkeet olisi pitänyt viedä apteekkiin hävitettäviksi.

Sen sijaan miehet ryhtyivät valmistelemaan lääkkeiden myymistä salatussa Tor-verkossa.

Revinnäinen tuomiosta. Tekstinä Rikoksen kohteena on ollut suuri määrä huumausaunetta, ja kyse on erittäin vaarallisesta huumausaineesta.
Tableteista olisi käräjäoikeuden mukaan ollut mahdollista valmistaa lähes 900 väärinkäyttöannosta. Ote käräjäoikeuden tuomiosta. Kuva: Saara Paasikivi / Yle

Käräjäoikeus määräsi lakimiehelle marraskuussa 2016 vuoden ja kolmen kuukauden ehdollisen tuomion törkeästä huumausainerikoksesta. Hän valitti siitä hovioikeuteen.

Avi katsoi, ettei mies voinut kesken rikosprosessin osallistua Fenixissä hoitotyöhön. Mies oli aloittanut talossa 2016 ensin asiakastyössä päihdetyön harjoittelijana.

Hän kertoo nyt MOT:lle puhelimessa, että ryhtyi johtamaan paikkaa, kun edellinen johtaja sairastui. Työnantaja ei pitänyt keskeneräistä prosessia esteenä johtajana toimimiselle.

– Olen tuonut sen heti kättelyssä Fenix-klinikat Oy:n hallitukselle esille, että tämmöinen prosessi on kesken ja siitä jonain päivänä tulee tuomioita. Se on ollut heille OK sillä ajatuksella, että menneet on menneitä ja nyt mennään eteenpäin asioissa, mies sanoo.

Uusikaan johtaja ei täyttänyt avin vaatimuksia vastuuhenkilölle, koska häneltä puuttui sotealan korkeakoulututkinto.

Kaikki avin vaatimukset täyttävää vastuuhenkilöä Fenix ei löytänyt kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana. Minnesota-yksiköissä periaattena on, että kaikilla työntekijöillä täytyy olla oma tai läheisen kokemus päihderiippuvuudesta.

Halauspakko ja kännykkäkielto laittomia

Asiakkaiden piti hyväksyä Fenixissä sääntöjä, joista osa oli avin mukaan lainvastaisia. Avin mukaan asiakkaiden itsemääräämisoikeutta rajoitettiin vahvasti.

Säännöt rajoittivat esimerkiksi yhteydenpitoa ulkomaailmaan. Puhelimet ja muut laitteet kerättiin pois taloon tullessa. Puhelinaikaa oli ensimmäisen viiden päivän täyskiellon jälkeen maanantaisin 17–18 ja torstaisin 17–19.

Niin sanottuun viiden päivän sääntöön kuului myös, ettei asiakas saanut liikkua omin päin. Yksin ei saanut käydä uimassa tai veneilemässä.

Wc:n tai suihkun ovia ei saanut lukita. Toisia tuli tavatessa aina ensimmäiseksi halata ja sama koski taloon tulevia vierailijoita.

Tupakoinnin lopettaminen oli kielletty 12 kuukauden kuluessa hoidon aloittamisesta tai se ei ainakaan ollut suotavaa.

Fenixin asiakkaalla ei vuonna 2017 ollut käytännössä valinnanvaraa – sääntöjä oli noudatettava tai hoito olisi loppunut siihen.

Kuvakaappaus AVIn raportista.
Avin raportissa on lueteltu sääntöjä, joita Fenixin olisi muutettava. Kuva: Ote Aluehallintoviraston raportista vuodelta 2017.

Aluehallintovirasto ilmoitti Fenixille, että nämä säännöt eivät olleet lainmukaisia.

Avi kehotti yksikköä muuttamaan sääntöjä ja toimittamaan uudet säännöt nähtäväksi.

Fenix ei kuitenkaan suostunut avin vaatimukseen.

Se perusteli asiaa sillä, että kaikissa Minnesota-hoitomallin mukaisesti toimivissa laitoksissa säännöt olivat hyvin vastaavan kaltaiset. Sääntöjen muuttamista tulisi sen takia vaatia myös muilta saman mallin laitoksilta.

Yhteneväisiä ohjeistuksia yksityisille laitoksille ei ollut. Valvira määritteli toimintaohjeet vasta vuonna 2020.

Fenix perusteli rajoituksia turvallisuussyillä: Yksin liikkuminen oli kielletty hoidon alussa, koska alkoholinkäytön lopettamisesta saattoi seurata pahoja vieroitusoireita.

Puhelimet taas häiritsivät asiakkaan keskittymistä kuntoutukseen ja omaan toipumiseen.

Avi näyttää hyväksyneen osan Fenixin perusteluista. Asiakasturvallisuus voi avin mukaan olla pätevä peruste joillekin rajoittaville säännöille, jos ne perustuvat yksilölliseen harkintaan. Avin asiakirjoista ei kuitenkaan selviä, miten tätä yksilöllistä harkintaa on yksikössä tehty.

Puhelinkiellon avi totesi yksiselitteisesti laittomaksi.

Vahvat lääkkeet laatikossa sekaisin

Avi havaitsi vuosien 2017 ja 2020 välillä useaan otteeseen ongelmia myös Fenixin lääkehoidon toteuttamisessa. Henkilökunnalta puuttui jatkuvasti lääkelupia. Eri asiakkaiden lääkkeitä säilytettiin sikin sokin.

Yksiköstä löytyi 2020 valvojan mukaan ”hyvin reilusti” poistoon meneviä lääkkeitä. Ne olisi pitänyt erotella selvästi asiakkaiden PKV-lääkkeistä (pääasiassa keskushermostoon vaikuttava lääke) ja viedä säännöllisesti hävitettäviksi apteekkiin.

Lääkekaapissa oli myös lääkärin yksikköön määräämiä yhteisiä lääkkeitä. Niistä ei ollut missään selkeää listaa, eikä pakkauksissa ollut selviä merkintöjä. Reseptilääkkeitä ei avin mukaan voinut olla yksikössä yhteiskäytössä.

Mukana oli keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä, kuten diatsepaameja. Ne täytyy säilyttää lukkojen takana samoin kuin voimakkaat kipulääkkeet oksikodonit, joista toimitusjohtajan rikostuomio oli tullut.

Lääkekohtaisia seurantakortteja ei ollut käytössä, vaikka sellaisia tarvittaisiin varsinkin PKV-lääkkeistä. Lääkeryhmänä ne ovat yleisin väärin käytetty lääke, avi huomautti.

Vaikka yksikön hoitomenetelmäksi määriteltiin lääkkeetön yhteisöhoito, siellä käytettiin myös lääkkeitä vieroitusoireiden vähentämiseen.

Fenixillä ei kuitenkaan ollut katkaisu- tai vieroitushoidon toteuttamiseen vaadittavaa terveydenhuollon lupaa eikä ympärivuorokautista hoivaa yksikössä.

Toimitusjohtaja: Lainvastaiset säännöt poistettu

Lokakuussa vuosi sitten Fenix-klinikat Oy yhdistyi Kantamo Kärkölän kanssa. Rikostuomion kärsinyt mies sai jatkaa Ähtärin yksikön vetäjänä ja hänet nimettiin myös Kantamon toimitusjohtajan sijaiseksi.

Puhelimessa hän kertoo, että Kantamo Fenixin nykyiset säännöt ovat ”täysin aluehallintoviraston siunaamat”.

Kuvakaappauksessa näkyy hoitopaikan tiloja.
Fenixissä on Valviran rekisterin mukaan 16 asiakaspaikkaa. Kuva: Kuvakaappaus sivustolta kantamo.fi/fenix

Puhelimet jätetään hänen mukaansa narikkaan tilaan, jonne asiakkailla on vapaa pääsy. Halaamispakkoa ei ole, vaan se on tapa, josta voi kieltäytyä.

Tupakoinnin lopettamiskielto on suositus. Kuntoutuksen uskotaan Fenixissä onnistuvan paremmin, jos ei samaan aikaan pyri eroon nikotiinista.

Niin sanottua viiden päivän sääntöä käytetään tapauskohtaisesti.

– On se siinä mielessä voimassa, että jos meille tulee heikossa kunnossa oleva asiakas, joka on selvästi vieroitusoireinen ja omaa esimerkiksi kramppivaaran, niin ei häntä päästetä yksin tuonne metsään hortoilemaan.

Mies vakuuttaa, että myös lääkkeisiin liittyneet ongelmat on täysin korjattu. Yksikössä on erillinen lukittu lääkevarasto ja lääkekaappi. Siellä säilytetään kuntoutuksessa olevien PKV-lääkkeet ”asiakaskohtaisissa kipoissa”.

Myös nykyinen työnantaja Kantamo Oy on hyväksynyt sen, että hän voi tuomiosta huolimatta jatkaa johtajana.

– Se että meillä vaaditaan omakohtainen toipumiskokemus tässä työssä lähes kaikilta, niin se valitettavasti tarkoittaa, että meillä kaikilla on oma menneisyytemme, johtaja sanoo.

Kantamon mukaan Fenix-klinikat Oy:n aiempien vuosien tarkastuksissa havaitut puutteet on korjattu. Toimitusjohtaja on suorittanut rangaistuksensa, ja elämä voi jatkua, Kantamo Oy vastaa.

Päihdehuollon toiminta on kirjavaa

Ähtärin tapauksessa valvojilta vei vuosia saada yksikön epäkohtia korjattua.

Tämän yksikön lisäksi valvojien rekisterissä on yli 30 yksityistä päihdekuntoutukseen keskittyvää laitosta.

Tilasimme raportit näihin laitoksiin tehdyistä tarkastuksista, jotka olivat johtaneet seuraamuksiin vuodesta 2017 lähtien.

Raporteista paljastui, että yksiköissä saattoi toimia kouluttamattomia henkilöitä hoitovastuussa, henkilökuntaa ei ollut riittävästi eikä lääkäri vastannut lääkehoidosta.

Vakavin tilanne oli ollut Rovaniemellä palvelukoti Riekonlennossa. Se suljettiin tammikuussa 2021, koska asiakasturvallisuus oli pahoin vaarantunut.

Kaikki laitokset eivät edes ole Valviran rekisterissä, ja silti kunnat lähettävät niihin asiakkaita maksusitoumuksilla. Osalla päihdeongelmaisista on varaa maksaa hoitonsa itse, mutta maksuvaihtoehdoksi heille tarjotaan myös kulutusluottoja.

Täsmennetty jutussa ollutta diatsepaamien määrittelyä klo 15:55.

Katso Yle Areenassa: MOT – Juomisesta eroon vaikka pikavipillä

Alkoholista irti pyrkiville on tarjolla kirjavaa kuntoutusta. MOT löysi eroja avun saamisessa sekä ristiriitaisia hoidon tavoitteita ja tuloksia. Joskus apua päihdeongelmaan on tarjolla jopa velaksi.