Puolan puolelle keskiviikkona tippunutta ja kaksi ihmistä tappanutta ohjusta on usean tahon osalta arvioitu Ukrainan laukaisemaksi ilmatorjuntaohjukseksi. Näin ovat arvioineet esimerkiksi Puolan presidentti Andrzej Duda ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ei ole ole myöntänyt ohjuksen olevan heidän. Hän väittää Ukrainan armeijalta saatujen tietojen perusteella edelleen, että Puolaan osui venäläinen ohjus.
Ylen aamussa torstaina vierailleet Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg ja Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori, Pääesikunnan entinen apulaistiedustelupäällikkö Martti J. Kari näkevät, että käsillä saattaa olla Ukrainan informaatiosodan ensimmäinen suurempi tappio.
– Sodan aikana Ukraina on hyvin pystynyt hallitsemaan informaatiosodankäyntiä. Tämä vaikuttaa ensimmäiseltä isommalta tappiolta, jossa heihin ei uskota ja luoteta. Siksi heillekin pitäisi löytää jokin tie ulos tästä, eli keino palauttaa tiettyä uskottavuutta, Forsberg sanoo.
Karin mukaan Puolan puolelle pudonneen ohjuksen tausta pystytään selvittämään yksilön tarkkuudella, mikä ohjus on kyseessä, missä tehtaassa se on valmistettu ja kenelle se on mennyt käyttöön. Valmistusnumeron avulla pitäisi olla mahdollista todistaa, onko kyseessä Ukrainan vai Venäjän ohjus.
Kari arvelee, että varmennetumpaa tietoa asiasta saadaan ensi viikon alkupuolella.
– Jos se on ukrainalainen ohjus, ja Zelenskyi menee sanomaan julkisuudessa, että se ei ole ukrainalainen ohjus, se on suuri propagandavoitto Venäjälle.
Forsberg pitää epäloogisena sitä, että Ukrainalla tuntuu olevan vaikeuksia myöntää, jos kyse on ollut vahingosta.
– Länsimainen näkemys on se, että pohjasyy on Venäjän käymässä sodassa. Eihän Ukraina muuten näitä ilmatorjuntaohjuksia olisi ylipäätänsä ampunut. On helpompi antaa anteeksi ukrainalaisille, että heidän ohjuksensa on harhautunut sodan kontekstissa, Forsberg toteaa.
Tällä hetkellä ohjuksen uskotaan olleen venäläisvalmisteinen S-300-ilmatorjuntaohjus, joka on käytössä sekä Ukrainan että Venäjän asevoimilla.
Aiheesta voi keskustella 18.11.2022 klo 23:een saakka.