Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa Egyptissä maailman mailla on kaksi sovittavaa asiaa ylitse muiden. Molemmat asiat ovat olleet kokousten asialistalla jo vuosikausia, joten helppoja ratkaisuja niihin ei löydy nytkään.
1. Maksavatko länsimaat aiheuttamansa ilmastotuhot kehitysmaissa?
Ensimmäinen kysymys on se, maksavatko länsimaat, mukaan lukien EU ja Suomi, ilmastonmuutoksen aiheuttamia tuhoja kehitysmaissa.
Tällaisia ovat tulvat, kuivuudet, satotappiot, hirmumyrskyt.
Kehitysmaat ovat vaatineet Egyptin ilmastoneuvotteluissa uutta rahastoa, johon länsimaat laittaisivat rahaa ja kehitysmaat voisivat sieltä saada rahaa tuhojen korvaamiseen.
EU on päättänyt puoltaa rahastoa, yhdellä ehdolla.
EU haluaa, että kaikki suuret, paljon päästöjä aiheuttavat maat suostuvat maksajan rooliin. Tämä koskee länsimaiden lisäksi muun muassa Kiinaa, Intiaa ja Brasiliaa.
Esimerkiksi Kiina luetaan ilmastosopimuksen jaottelussa yhä kehitysmaaksi, vaikka se on maailman suurin ilmastopäästöjen aiheuttaja. Kiina haluaisi olla rahan saajien eikä suinkaan maksajien puolella.
Kehitysmaat haluavat rahaston, koska rikkaammat länsimaat ovat vuosikymmenien aikana aiheuttaneet fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja kivihiilen käytöllä ilmastonmuutoksen, josta kärsitään nyt eniten kehittyvissä maissa.
2. Säilyykö 1,5 asteen tavoite vai annetaanko sen karata käsistä?
Toinen iso pääaihe Egyptin ilmastokokouksessa on ilmaston kuumenemisen hillitseminen, kuten aina ennenkin.
Nyt näyttää siltä, että puheiden tasolla tavoite voisi säilyä. Toimet eivät kuitenkaan siihen riitä, vaan johtavat 2,6 asteen lämpenemiseen.
Maailman maat ovat Pariisin ilmastosopimuksessa vuonna 2015 sopineet, että maapallon lämpeneminen pidetään alle kahdessa asteessa, mutta pyritään alle 1,5:een.
Se vaatii ilmastoa kuumentavien päästöjen puolittamista maailmanlaajuisesti vuoteen 2030 mennessä ja päästöjen painamista nollaan vuoteen 2050 mennessä. Nykyiset päästövähennyslupaukset johtavat ilmaston kuumenemiseen noin 2,6 asteella.
Kuitenkin vain noin 30 maata 200:sta on vuoden aikana kiristänyt lupauksiaan siitä, paljonko ne vähentävät päästöjä, jotta 1,5 asteen raja säilyisi. Esimerkiksi EU:lla, mukaan lukien Suomi, on ihan oma vääntönsä vielä kesken siitä, paljonko ja mistä päästöjä vähennetään.
Joitakin toivon pilkahduksia on Egyptissä nähty. Suurista ja merkittäviä päästöjä aiheuttavista maista Intia antoi Egyptissä lupauksensa kivihiilen käytön lopettamisesta. Brasilian uusi presidentti on luvannut tuoda maansa takaisin ilmastodiplomatian piiriin ja luvannut jopa pelastaa Amazonin sademetsät.
Molemmat kokouksen pääasioista ovat kesken. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on toistuvasti kannustanut maita hyviin ratkaisuihin. Kokouksen aluksi hän sanoi, että ihmiskunnalla on valittavana joko yhteinen ilmastopaketti tai yhteinen päätös itsemurhasta.
Kokouksen pitäisi päättyä tänään perjantaina, mutta se venynee yliajalle.
Lue myös:
Tällaisia ongelmia seuraa, jos maapallo lämpenee kaksi eikä vain puolitoista astetta