SHARM EL SHEIKH Egyptin ilmastoneuvottelut ovat pahassa jumissa vain päivää ennen niiden päättymistä.
Kehittyvien maiden vaatimus ilmastotuhojen korvaamisesta on vastatuulessa, eikä kompromisseja ole löydetty lähes kahden viikon neuvottelujen jälkeen.
Myös se, saadaanko maailman maat pysymään Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteen takana, on yhä auki.
Kokous laahaa aikataulusta jäljessä. Ministerit pääsivät aloittamaan oman osuutensa neuvotteluista vasta eilen keskiviikkona, vaikka poliittiselle osuudelle on ilmastokokouksissa varattu koko neuvottelujen viimeinen viikko.
Vääntöä tuhojen korvaamisesta
Egyptin ilmastokokouksen kuumimmaksi aiheeksi on noussut kehittyvien maiden vaatimus rahoista, joilla korvattaisiin ilmastonmuutoksen aiheuttamia tuhoja.
Maat veivät keskiviikkona neuvottelupöytään ehdotuksen, jossa ne ehdottavat, että tuhojen korvaamista varten perustettaisiin kokonaan uusi rahasto. Se aloittaisi toimintansa kahden vuoden kuluttua.
Maat vaativat, että päätös rahastosta tehdään jo Egyptin ilmastokokouksessa.
Vääntöä tuhojen korvaamiseen osoitetuista rahoista on käyty toista viikkoa, mutta lähentymistä ei ole käytännössä tapahtunut. EU ja Yhdysvallat ilmoittivat jo ennen kokousta vastustavansa uuden rahaston perustamista.
Suomen pääneuvottelija Marjo Nummelin sanoo, että EU:n kanta on yhä, ettei uutta rahastoa pidä tässä kokouksessa perustaa. Suomi neuvottelee YK:n ilmastokokouksissa osana EU:ta.
– Emme näe, että täällä tulee päättää rahastosta, Nummelin sanoo Ylelle.
EU on aiemmin perustellut, että rahat ilmastokriisin seurauksiin pitäisi ohjata humanitääristen järjestöjen kautta.
Kehittyvät maat ovat pitäneet aihetta esillä jo pitkään, mutta vaatimus nousi ensimmäistä kertaa kokouksen viralliselle agendalle Egyptissä.
Sitä ajaa erityisesti G77-maaryhmä, johon kuuluu Afrikan ja Etelä-Amerikan maita sekä pieniä saarivaltioita. Viimeksi mainituille merenpinnan nousu voi tarkoittaa sitä, että elinolot tuhoutuvat kokonaan.
Ympäristöjärjestöt ovat arvostelleet kehittyvien maiden vaatimusten torppaamista.
– On ollut shokeeraavaa nähdä, että neuvotteluissa ei ole tapahtunut mitään edistystä. Se tarkoittaa käytännössä lisää kuolemia köyhissä maissa, Heidi Chow kansainvälisestä ilmastojärjestö CAN:sta sanoi tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
Chow uskoo, että rahavaatimusten sivuuttaminen voi uhata koko ilmastokokousprosessia. Chown mukaan se rikkoo luottamuksen globaalin etelän ja länsimaiden välillä.
Osa maista kääntyi yllättäen EU:ta vastaan
EU:n ja Afrikan maiden välillä on ollut jännitettä pitkin kokousta.
EU ajoi kokouksen alussa asialistalle ehdotusta, jonka mukaan kaikki globaalit rahavirrat pitäisi ohjata tukemaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita. Se tarkoittaisi esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden tukemisen lopettamista.
Köyhät maat torppasivat ehdotuksen. Samat maat ajavat nyt EU:n vastustamaa vaatimusta korvausrahaston perustamisesta.
Marjo Nummelin sanoo, että osa maista oli viestinyt aiemmin kannattavansa rahavirtojen ohjaamista ilmastotavoitteiden mukaan. Egyptissä ne kuitenkin käänsivät yllättäen kelkkansa.
– Kyllä se oli erittäin iso pettymys EU:lle, Nummelin sanoo.
Nummelin arvioi, että pattitilanne rahakysymyksessä voi poikia ongelmia myös muissa kesken olevissa neuvotteluissa, kuten kokouksen loppupäätelmän laatimisessa.
Loppupäätelmä on poliittinen tahdonilmaus, johon kaikki maat osallistuvat. Se on yhä pahasti levällään vain muutama päivä ennen kokouksen päättymistä.
Glasgow'n ilmastokokousta juhlittiin onnistumisena vuosi sitten juuri loppupäätelmän ansiosta. Glasgow'ssa kaikki maat sitoutuivat siinä rajaamaan lämpeneminen 1,5 asteeseen.
Loppupäätelmää pidettiin vahvempana sitotumisena kuin Pariisin ilmastosopimuksen varsinaista kirjausta, sillä kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun maat ilmaisivat 1,5 asteen tavoitteelle poliittisen tukensa.
Glasgow'n loppupäätelmään kirjattiin myös muun muassa aloite fossiilisten polttoaineiden vähentämisestä.
Nummelinin mukaan kokouksen tärkeäimmän asiakirjan keskeneräisyys voi kertoa Egyptin tavasta johtaa kokousta. Egyptiä on arvosteltu puheenjohtajana muun muassa siitä, että se ei kuuntele kaikkia maita.
Nummelin sanoo, että toistaiseksi hahmotellussa päätelmäpaperissa ei ole esimerkiksi EU:n keskeisiä tavoitteita mukana.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) valittiin keskiviikona johtamaan loppupäätelmää koskevia neuvotteluja EU:n osalta.
Ohisalo sanoi kehitysmaiden rahavaatimuksista tiistaina, että EU on valmis keskustelemaan siitä, löytyykö jotain muita, “innovatiivisia” tapoja ohjata rahaa kehittyville maille.
– On saatava viesti, että länsimaat ovat tosissaan tämän rahoitusasian kanssa, ministeri sanoi.
Lipeääkö 1,5 asteen tavoite lopullisesti?
Egyptin ilmastokokousta on hallinnut myös keskustelu siitä, lipeääkö Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoite lopullisesti käsistä.
Ennen kokousta julkaistun YK:n raportin mukaan maiden tämän hetkiset päästövähennyslupaukset kasvattavat päästöjä yli 10 prosenttia sen sijaan, että päästöt vähenisivät.
Se tarkoittaa 2,6 asteen lämpenemistä vuosisadan loppuun mennessä.
Glasgow'n kokouksen brittipuheenjohtaja Alok Sharma epäili viime viikolla, että Egyptin kokous “saattaa olla kokous, jossa jätämme 1,5 asteen tavoitteen taaksemme”.
Glasgow'n ilmastokokouksen jälkeen maiden lupauksissa päästöjen vähentämisestä ei ole käytännössä tapahtunut mitään edistystä. Glasgow'ssa sovittiin, että maat kiristäisivät antamiaan lupauksia vuoden aikana.
Sopimus ei kuitenkaan ole pitänyt.
Yli 200 maasta vain 31 on päivittänyt tavoitteensa. Päästöjen määrän kannalta merkittäviä maita ovat vain Meksiko ja Australia.
EU on kertonut Egyptissä ilmastokomissaari Frans Timmemansin suulla, että se voisi nostaa omaa tavoitettaan 57 prosenttiin, kun ilmastolakipaketti valmistuu. Nyt EU on tavoittelee 55 prosentin vähennystä päästöissä vuoden 1990 tasosta.
Sharm el Sheikissä neuvotteluja seuraava, Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ilmastoasiantuntija Janne Peljo arvioi, että Ukrainan sota ja energiakriisi ovat muuttanut maiden suunnitelmat ilmastotavoitteiden kiristämisestä.
– Tavoitteesta lipeäminen olisi märkä rätti. Yritykset ovat satsanneet puhtaisiin ratkaisuihin ja maailmaan, jossa pidetään 1,5 asteesta kiinni, Peljo sanoo.
EK oli viime viikolla mukana kansainvälisessä elinkeinoelämän vetoomuksessa tavoitteen säilyttämisen puolesta.
Peljo sanoo, että pahin huoli 1,5 asteen tavoitteesta lipeämisestä on neuvottelujen edetessä kuitenkin hälvennyt.
Kokouksen loppumetreille on saatu myös uutisia samaan aikaan käynnissä olleesta G20-maiden kokouksesta. Rikkaat teollisuusmaat julkaisivat Balilla juuri päättyneessä kokouksessa lausuman, jonka mukaan ne tukevat yhä 1,5 asteen tavoitetta.
Samassa kokouksessa Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja Kiinan presidentti Xi Jinping paiskasivat ensimmäisen kerran kättä keväisen välirikon jälkeen.
Maiden välinen ilmastoyhteisyö katkesi, kun kongressijohtaja Nancy Pelosi vieraili Taiwanissa Kiinan varoituksista huolimatta. Nyt maat kertovat palaavansa yhteistyöhön.
Kiinan päästöillä on globaalissa ilmastopolitiikassa ratkaisijan rooli. Vielä Glasgowssa arvioitiin, että ne saattavat kääntyä laskuun aiemmin kuin on arvioitu, mutta tämä arvio on osoittautunut vääräksi.
Kiinan päästöt kasvavat yhä voimakkaasti. Presidentti Xi Jinping ei osallistunut tänä vuonna ilmastokokoukseen. Myös Intian pääministeri Narendra Modi jätti kokouksen väliin.
Peljo sanoo, että Glasgow'n kokouksessa oli erilainen tunnelma kuin parhaillaan Egyptissä.
– Siellä oli tunne, että ollaan tekemässä historiallista sopimusta. Täällä sitä samaa ei ole aistittavissa. Nyt neuvotellaan lähinnä siitä, että pidetään se taso, mihin on jo päästy, Peljo sanoo.
Viimeisen kokousviikon odotetuin vieras oli Brasilian vastavalittu presidentti Luiz Inacio Lula da Silva. Lula hurrattiin ilmastokokouksen lavalle kuin rocktähti keskiviikkona illalla.
Brasilia on Jair Bolsonaron kaudella jarruttanut YK:n ilmastokokouksia. Se ei ole myöskään asettanut merkittäviä päästövähennystavoitteita.
– Brasilia on valmis tulemaan takaisin, Lula sanoi taputtavalle ilmastokokousyleisölle Egyptissä.
Tammikuussa valtaan astuva presidentti lupasi puheessaan muun muassa kääntää metsäkadon laskuun Amazonin sademetsissä.
Bolsonaron kaudella Amazonin metsät vähenivät dramaattisesti. Tutkimusten mukaan ne ovat muuttuneet hiilinielusta päästölähteeksi.
– Tarvitsemme itseluottamusta, päättäväisyyttä ja johtajuutta, että voimme estää ilmaston lämpenemisen jatkumisen, Lula sanoi.
Lula tarjoutui myös isännöimään YK:n ilmastokokousta Brasiliassa vuonna vuonna 2025.
Yle seuraa kokousta paikan päällä Sharm El Sheikhissä.
Lue lisää:
Tällaisia ongelmia seuraa, jos maapallo lämpenee kaksi eikä vain puolitoista astetta
Uusi tutkimus: Amazonin sademetsä tuottaa enemmän päästöjä kuin sitoo itseensä