Hervannan kirkon pihalla on noin 50 ihmisen jono. Tampereen seurakuntien ruokapankki jakaa täällä ruokakasseja kerran viikossa.
Yksi jonottajista on suurperheen äiti Marja Pelander. Hän on saanut perheelleen ruoka-apua viiden, kuuden vuoden ajan. Nykyään kotona asuu kuusi lasta.
– Ei sitä pärjää toimeentulotuella ja työttömyyskorvauksella. Kaikki menee elättämiseen ja laskuihin.
Seurakuntien ruokapankki toimittaa perheelle ruokaa myös suoraan kotiin. Palvelun on järjestänyt sosiaalityöntekijä.
Ruoka-avun järjestäjät ovat vaikeuksissa ympäri Suomen. Noin kymmenesosa jaettavasta ruoasta on ollut EU:n ruoka-apua eli kuivamuonakasseja. Ne jaettiin loppuun maaliskuussa, kun EU:n ohjelmakausi vaihtui. Uutta avustustapaa eli maksukortteja ruokakauppaan ei ole saatu käyttöön.
Suuri osa jaettavasta ruoka-avusta on kaupoista ja elintarvikevalmistajilta saatavaa hävikkiruokaa, mutta sen määrä on romahtanut. Tampereen seurakuntien ruokapankki myös ostaa lahjoitusvaroin ruokaa jaettavaksi. Hintojen nousu koettelee ruoka-avun järjestäjiä ja tuo uusia avunhakijoita.
Tampereen evankelis-luterilaisten seurakuntien ruoka-avun asiantuntija Marja Palkonen kuvaa tilannetta todella huonoksi.
– Osaan jakopisteistämme ei ole saatu kahden viikon aikana vietyä ruokaa oikeastaan ollenkaan. Olemme aika lailla hälytystilanteessa ja mietimme, mistä ihmeestä me saadaan ruoka ihmisille loppuvuodelle.
Kuivamuona vaihtuu kankeasti maksukorteiksi
Suomessa jaetaan kaikkiaan ainakin 18–22 miljoonaa kiloa ruoka-apua vuodessa. EU-ruoka-avun osuus on ollut siitä 10–15 prosenttia.
Vaikka osuus on ollut suhteellisen pieni, se on silti ollut merkittävä. Luonnonvarakeskuksen julkaisussa vuodelta 2020 todetaan, että EU-ruoka-apu on tärkeä ja usein ainoa ruoka-avun muoto erityisesti harvaan asutuilla alueilla.
Kuivamuonakasseissa oli esimerkiksi jauhoja, maitojauhetta, hiutaleita ja lihasäilykettä. Jakopaikkoja oli 500–600 ympäri maata.
Viime keväänä EU:n ohjelmakausi vaihtui ja avustusten jako loppui. Viimeiset ruokakassit jaettiin pois maaliskuussa.
Tilalle ovat tulossa ladattavat maksukortit. Niillä ihminen voi itse ostaa tarvitsemansa ruokakaupasta – pois lukien tupakan, alkoholin ja Veikkauksen tuotteet. Työryhmä on pohtinut sopivaksi kertasummaksi 40 euroa.
Jotta järjestö, kunta tai muu ruoka-aputoimija saisi maksukortit jakoon, sen pitää luoda hanke ja hakea rahoitusta Ruokavirastolta. Tähän ei ole vielä päästy.
Maksukortit käyttöön vasta ensi kesänä
Hankehaut oli tarkoitus aloittaa viime keväänä, jolloin maksukortit olisivat jo nyt jaossa. Toisin kävi.
Tilannetta valaisee johtava asiantuntija Valtteri Karhu työ- ja elinkeinoministeriöstä. Karhun mukaan uutta avustustapaa varten tarvitaan uusi tietojärjestelmä ja ladattavien maksukorttien järjestelmä. Ne eivät ole vielä valmiit.
– Toki tunnistamme, että ruoka-avun tarve on kasvanut. Olisi hyvä, että tämä instrumentti olisi käytössä.
Karhun mukaan nyt näyttää siltä, että hankehaut saadaan auki keväällä 2023. Hankkeet ja maksukorttien jakelu voisivat alkaa alkukesästä. Se tarkoittaa yli vuoden taukoa EU-ruoka-apuun.
Valtteri Karhu painottaa, että EU-ruoka-apu on tarkoitettu vain tilapäiseksi avuksi eikä perustoimeentulon varmistamiseen.
Lisäksi avun järjestäjien pitää tarjota asiakkaille ”liitännäistoimia”, joiden avulla toimeentulo voi kohentua pysyvämmin.
Käytännössä ihmisiä ohjataan muihin palveluihin, esimerkiksi velkaneuvontaan tai koulutuspalveluihin. Jos tämä tepsii, järjestelmä tekee itsestään tarpeettoman.
Moni asia hämärän peitossa
Ruoka-aputoimijoita odottelu turhauttaa. Avun tarvitsijoita ja järjestäjiä auttavan Ruoka-apu.fi-palvelun projektipäällikkö Jenni Passoja sanoo, että muutos osui vaikeaan saumaan. Apua tarvitaan enemmän kuin koskaan.
– Pienillä paikkakunnilla EU-ruoka-apu on voinut olla ainoa tarjolla oleva ruoka-avun muoto, joten sen päättyminen on tarkoittanut joissain tapauksissa myös ruoka-aputoiminnan päättymistä.
Tällä hetkellä ei ole edes tiedossa, millä säännöillä tulevia EU-maksukortteja jaetaan ja millaisilla organisaatioilla on niitä mahdollisuus jakaa.
Jos maksukorttien jakaminen edellyttää ruoka-aputoimijalta suurta omarahoitusosuutta, ei monella toimijalla välttämättä ole mahdollisuutta jakaa kortteja.
Kentällä maksukortteja odotetaan jo. Sekä avun saajat ja auttajat pitävät kortteja tervetulleina. Tätä mieltä on myös Hervannasta ruoka-apukassin hakenut Jari Manninen.
– Kyllä niitä on odoteltu. On se parempi, että saa itse valita, mitä syö.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 1. joulukuuta kello 23 saakka.