Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten työryhmä selvitti kokoomuksen valtuustoaloitteen pohjalta keskieurooppalaisen perhelääkärimallin sopivuutta Etelä-Karjalaan.
Selvityksen tulos oli, että työkulttuurien eroista ja Etelä-Karjalan jatkuvasta lääkäripulasta johtuen eurooppalainen malli ei sopisi tulevalle hyvinvointialueelle.
– Perhelääkärit Euroopassa hoitavat tyypillisesti pieniä ja helppohoitoisia oireita ja sairauksia. Meillä Suomessa on tyypillisesti käytetty hoitajia tällaisten pienempien vaivojen hoidossa, kertoo selvitystä johtanut Eksoten terveyspalvelujen johtaja Tuula Karhula.
Samoihin tuloksiin eri keinoin
Eksoten tekemän selvityksen mukaan omahoitaja- ja omatiimimallin kehittämisellä voidaan päästä samoihin tuloksiin kuin perhelääkärimallilla. Etelä-Karjalassa on jo käytössä omahoitajamalli, jossa hoidontarpeen arvioinnin tekee hoitaja.
Suomessa on kokeiltu perhelääkärimallia laajasti vuosina 1985–1994. Tuolloin Kela toteutti perhelääkärikokeilun Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Lahdessa. Eksoten selvitys tarkasteli myös tästä kokeilusta saatuja tuloksia.
Yksi syy perhelääkärimallin sopimattomuuteen on Etelä-Karjalaa vaivaava jatkuva yleislääkäripula. Perhelääkärimalli vaatisi yksittäiseltä lääkäriltä sitoutumista, jota ei lääkärivajeen vuoksi voida taata.
– Tulimme siihen tulokseen, että aiemmissakin Suomen perhelääkärikokeiluissa ongelmana on ollut perhelääkärille kasautuvan työn paljous ja työajan ylittyminen, Karhula sanoo.
Suomessa hoitajien määrä perusterveydenhuollossa on isompi kuin lääkärien.
Suomen nykyinen perusterveydenhuolto on rakentunut suurten rinnakkaisten järjestelmien, kuten terveyskeskusten ja työterveyshuollon varaan. Keski-Euroopassa lääkäri on useammin yksityinen ammatinharjoittaja, ilmenee selvityksestä.
Lisää Etelä-Karjalan uutisia myös Yle Areenassa: katsele, kuuntele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu.
Onko sinulla uutisvinkki tai kuvasitko uutistilanteen? Lähetä vinkki lappeenranta@yle.fi.