Turun yliopistossa perjantaina väittelevän Camilla Ekbladin mukaan merikotkan paluu sukupuuton partaalta on yksi Suomen luonnonsuojelun suurimmista menestystarinoista.
Merikotkan paluulla on kuitenkin vaikutusta sen saalislajeihin, etenkin haahkaan, jonka kannan painopiste siirtyi sisäsaaristoon nimenomaan merikotkien vaikutuksesta.
Suojelutyön ansiosta ja ympäristömyrkkykuormituksen vähentymisen myötä merikotkakanta on viime vuosikymmeninä kasvanut Itämerellä merkittävästi. Samalla Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden rakentamisen myötä Lappiin syntyi merikotkille uutta sopivaa elinympäristöä, jonne kasvava merikotkakanta myös levittäytyi.
– Merikotkakannan kasvaessa on tärkeää selvittää mahdollisia vaikutuksia sekä luontaisille saalislajeille että luonnonelinkeinoille, kuten poronhoidolle. Merikotkan paluu tarjoaa myös ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia, miten saalispopulaatiot vastaavat äkillisesti kasvavaan saalistuspaineeseen, kertoo Ekblad Turun yliopiston tiedotteessa.
Ekbladin väitöstutkimus tarkistetaan Turun yliopistossa perjantaina 2. joulukuuta.