Kyrönjokilaaksossa on asuttu todennäköisesti yhtäjaksoisesti esihistorialliselta ajalta lähtien. Tämä selviää Matti Leiviskän väitöstutkimuksessa, jossa on tutkittu alueen nimistön historiaa.
Alueen vanhimmassa nimistössä erottuu vahva omaperäinen kerrostuma.
Nimien kerrostumat viittaavat siihen, ettei alue ole koskaan autioitunut kokonaan, vaan uutta väestöä ja vaikutteita on tullut aina vanhan väestöpohjan päälle. Vanhin kerrostuma on suomenkielinen, mutta paljon viitteitä on myös Skandinaviaan ja esimerkiksi Saksaan.
– Yksi Suomen asutushistorian kiistellyimpiä kysymyksiä on pitkään ollut se, onko asutus jatkunut Kyrönjokilaaksossa katkeamatta esihistorialliselta ajalta lähtien vai asutettiinko alue kokonaan uudelleen keskiajan kuluessa. Uudet tutkimustulokset viittaavat asutuksen jatkuvuuteen, kertoo Leiviskä tiedotteessaan.
Nimistön perusteella kyröläisillä on ollut yhteyksiä kaikkialle nykyisen Suomen alueelle. Vahvimmat yhteydet ovat olleet Ylä-Satakuntaan.
Leiviskän mukaan Kyrönjokilaakson nimistöhistoriallinen tutkimus osoittaa, että nimistöä tutkimalla voidaan saada uutta tietoa alueen varhaisesta asutuksesta, väestöliikkeistä ja kontakteista.
Filosofian lisensiaatti Matti Leiviskä väittelee aiheesta Oulun yliopistossa lauantaina 3.12.2022.