Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Tässä rakennuksessa aika tuntuu pysähtyneen 1970-luvulle – silti kiisteltyä Bunkkeria ei välttämättä saada vieläkään purettua

Bunkkeri sijaitsee Helsingin Jätkäsaaressa. Rakennusyhtiö vasta neuvottelee sijoittajien kanssa, eikä tietoa rakentamisen aloittamisajankohdasta ole. Sota ja inflaatio vaikeuttavat neuvotteluja.

Sukella sisälle historialliseen Bunkkeriin, jossa aika pysähtyy. Kiipeä katolle, jossa kasvaa sammalta. Kurkkaa yli kattojen kauas merelle.
  • Elina Jämsén

Sujahdamme vilkkaasti liikennöidyltä kadulta uhkeana seisovan betonibunkkerin sisuksiin Helsingin Jätkäsaaressa.

Edellä ajaa kiinteistöpäällikkö Pentti Vauhkonen. Hän tuntee vuonna 1972 sataman varastoksi rakennetun Bunkkerin salat kuin omat taskunsa.

Autotallin ovi sulkeutuu perässämme.

Tässä hallissa on seissyt kaupungin tilayhtiö Staran lakaisijoita ja aurauskalustoa.

Siellä täällä on tuoleja, kaikenlaista roinaa, vanhoja karttoja, hyllyjä, pöytiä. Kellarissa on ollut kaupungin liikelaitoksen, nykyisen Staran, työntekijöiden taukotiloja.

Harjateräksestä ja betonista tehty painonnostotanko maapohjalla kellarikerroksessa.
Kaupungin työntekijät ovat rakentaneet itselleen ”punttisalin” autotallin nurkkaan. Staran tukikohta siirrettiin muualle jo vuosia sitten, kun purku- ja rakennustöiden piti alkaa. Kuva: Petteri Juuti / Yle
Sekalaista rojua betoniseinäisessä kellarikerroksessa. Tikkataulu, ostoskärryt täynnä rojua, auton rengas, johtoja, muoviroskia ynnä muuta.
Staran työntekijät ovat heitelleet tikkaakin taukotilassa ajankulukseen. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Käytävän päässä oleva pikkuhuone on koko valtavan kolossin hengitysjärjestelmän pääkeskus. Siellä on tarkkailtu muun muassa ilmanvaihtoa ja lämpötiloja.

– Tämä on alkuperäinen kiinteistövalvontakeskus jostakin 60-luvulta. Tällä on valvottu lämpötiloja ja mittareita, isännöitsijä Pentti Vauhkonen kertoo ylpeyttä äänessään.

Seinillä riippuu kalentereita 1970-luvulta lähtien, pöydillä lojuu vanhoja piirustuksia Bunkkerista.

Sohva, penkki ja telineitä betonihallissa.
Satamarakennus on toiminut myös vieressä sijaitsevan Verkkokaupan varastona. Kuva: Petteri Juuti / Yle
Metallisen valvomon puhelin, jonka vieressä lista eri paikoista, joihin puhelimella voi soittaa.
Kellarikerroksen valvomon kone on alkuperäistä 1960-luvun tuotantoa. Koneelta on tarkkailtu muun muassa rakennuksen lämpötiloja. Kuva: Petteri Juuti / Yle
Nainen ja mies pitävät auki vanhaa karttaa, jossa näkyy neliskanttisen Bunkkerin pohjapiirrustus.
Kiinteistöpäällikkö Pentti Vauhkonen esittelee entisen valvomon pöydillä lojuvia, käsin piirrettyjä piirustuksia Bunkkerista. Kuva: Petteri Juuti / Yle
Rusehtavan pölyn peittämä vanha lankapuhelin sohvalla.
Lankapuhelimeen on liimattu kaupungin tarra omistuksen merkiksi. Kuva: Petteri Juuti / Yle
Taululle ripustettu kellastunut kalenteri vuodelta 1975.
Bunkkeri rakennettiin vuonna 1972 sataman varastoksi. Valvomossa aistii historian havinaa. Kuva: Petteri Juuti / Yle
Seinälle ripustettu vanha kartta Eteläsatamasta. Osin päällä Ryöstötilasto vuodelta 1978.
Vuonna 1978 Helsingissä tehtiin 572 ryöstörikosta, kertoo vanha tilasto. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Tälle paikalle olisi pitänyt vuosi sitten avautua uimahalli. Erilaisten valitusten takia Bunkkerin purkaminen on kuitenkin viivästynyt kerta toisensa jälkeen.

Ja nyt Helsingin Jätkäsaareen suunnitellun uimahallin ja liikuntasalin avaaminen uhkaa siirtyä jälleen.

Havainnekuva Jätkäsaaren bunkkerin tilalle suunnitellun rakennuksen uimahallista.
Jätkäsaaren Bunkkerin toisen kerroksen betonihalli.
Uimahallin rakentamisessa olisi tarkoitus mukailla vanhan Bunkkerin tyyliä, vaikka vanha rakennus puretaankin näillä näkymin lähes kokonaan. Uimahallin yläpuolelle tulee myös erilaisia sisäpelikenttiä. Havainnekuva: SRV. Kuvat: Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy (vasen), Petteri Juuti / Yle (oikea)

Maailmantilanne uhkaa siirtää rakentamista

Helsingin kaupunki ja rakennusyhtiö SRV tiedottivat viime kesänä, että tavoitteena on vihdoin vuonna 2026 avata uimahalli ja liikuntatilat.

Jotta tämä olisi mahdollista, rakennusyhtiön ja Helsingin kaupungin olisi määrä allekirjoittaa lopullinen kauppakirja Bunkkerista ensi kesänä.

Kaupunginvaltuuston hyväksymän esisopimuksen mukaan kaupunki myy rakennuksen rakennusyhtiölle ja tulee itse vuokralaiseksi rakennuksen alimpiin kerroksiin.

Rakennusyhtiön hankejohtaja Keijo Tikkala ei suoraan vastaa kysymykseen, onko täysin varmaa, että nimet kirjoitetaan kauppakirjaan ensi kesänä.

– Kyllähän tämä maailmantilanne on sellainen, että aina on olemassa epävarmuuksia, hankejohtaja SRV:n hankejohtaja Tuomo Tikkala sanoo.

Rakennusyhtiö käy neuvotteluja parhaillaan sijoittajien kanssa, sillä se ei itse aio jäädä rakennukseen omistajaksi.

– Sodan aiheuttama haitta vaikuttaa asuntokauppojen markkinatilanteeseen, ja kiinteistön omistajiksi sitoutuvien sijoittajien saaminen on aika pitkä projekti, hän toteaa.

Tikkalan mukaan sijoittajat oli jo aiemmin valmiiksi katsottuna, mutta neuvottelut on aloitettu uudelleen sen jälkeen, kun valtuuston päätös myydä Bunkkeri sai lainvoiman reilu vuosi sitten.

Myös inflaatio ja aliurakoitsijoiden saaminen töihin Suomeen aiheuttavat Tikkalan mukaan epävarmuutta.

– Onneksi meillä on vuokralainen alakerroksiin valmiina. Se kuitenkin lisää sijoittajien kiinnostusta, hän sanoo.

Havainnekuva Jätkäsaaren bunkkerin tilalle suunnitellusta rakennuksesta.
Jätkäsaaren betoninen Bunkkeri -rakennus ulkoa. Edustalla lumen peittämä jalkapallokenttä.
Alkuperäisen havainnekuvan suunnitelmissa uusi rakennus mukailisi vanhan muotoja, mutta nousisi vielä huomattavasti korkeammalle. Havainnekuva: Kuvat: Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy (vasen), Petteri Juuti / Yle (oikea)

Uimahallille ei ole toista paikkaa

Kiinteistöpäällikkö Pentti Vauhkonen johdattaa Bunkkerissa kuusi kerrosta ylöspäin, aina katolle saakka. Sinne kuljetaan kapeita kierreportaita pitkin. Matkalla hän kertoo muistoja talosta.

– Toimme katolle omat tuolimme ja katsoimme Madonnan keikkaa, joka tuossa alapuolella järjestettiin, hän kertoo.

Talossa on lämmin, sillä sitä lämmitetään vieläkin, jottei se mene ihan kokonaan pilalle.

Iso vihreä vaaka, jonka edessä muutaman neliön kokoinen alusta, johon punnittavat tavarat laitetaan. Vieressä roskalaatikoita ja kärryjä.
Alimmassa kerroksessa on alkuperäinen vaaka, jolla punnittiin laivoista purettua kappaletavaraa. Bunkkerissa on varastoitu muun muassa lankakeriä, kahvia ja alkoholia. Kuva: Petteri Juuti / Yle
Rapistunut betonikatto.
Betonirakennus on vuosikymmenten saatossa pikkuhiljaa rapistunut. Tilalle on tarkoitus rakentaa uusi ja esimerkiksi ilmanlaadultaan nykyvaatimusten mukainen rakennus. Kuva: Petteri Juuti / Yle
Betonilattialle värikkäillä maaleilla maalattu Roller Derby rullaluistelurata.
Bunkkerissa on pelattu kuulasotaa ja rullaluisteltu, kun se on ollut tyhjillään vuosikausia. Kuva: Petteri Juuti / Yle
Finlandiatalon julkisivuun tulevia valkoisia marmorilaattoja betonihallissa.
Nyt Bunkkerissa säilytetään Finlandia-talon julkisivuun matkalla olevia italialaisia marmorilaattoja. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Vauhkonen kehottaa kiipeämään Bunkkerin katolle asti.

– Se on once in a lifetime -juttu, hän sanoo.

Sitä se todellakin on, sillä rakennusta ei ole suojeltu.

Bunkkeri tullaan todennäköisesti purkamaan kokonaan. Purkutöihin on varattava aikaa, koska rakennuksen ympäristö on tiiviisti rakennettua ja satamaan on vilkas liikenne.

Näkymä Bunkkerin katolta. Satama, kuorimatonta maapähkinää muistuttava jalkapallohalli, tilapäinen sisäliikuntahalli ja kerrostaloja.
Asunnot nousevat nykyistä rakennusta korkeammalle. Niistä voi nähdä kirkkaalla säällä Tallinnaan asti yli Länsisataman ja Pihlajasaaren. Kuva: Petteri Juuti / Yle
Pitkä jono koululaisia kävelee Jätkäsaaren tilapäiseen liikuntahalliin. Taustalla kerrostaloja.
Bunkkerin kylkeen vuonna 2019 rakennetun koulun oppilaat kulkevat heille rakennettuihin väliaikaisiin liikuntatiloihin. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Jos Bunkkerin purkaminen ja rakentaminen viivästyisivät jälleen tai jopa peruuntuisivat, kaupungilla ei olisi minkäänlaista varasuunnitelmaa kauan kaivatulle uimahallille.

– Koululaiset voivat käyttää väliaikaisia liikuntatiloja jatkossakin, mutta uimahalli on kinkkisempi juttu. Sille ei ole korvaavaa paikkaa, sanoo Länsisataman aluerakentamisen projektinjohtaja Tuomo Sipilä Helsingin kaupungilta.

Uimahallille pitäisi käytännössä kaavoittaa uusi paikka.

– Kun katsoo tätä aluetta, niin tämä on aika rakentunut jo. Ei täällä ole tyhjiä paikkoja, Sipilä sanoo.

Keltaiseen huomiotakkiin pukeutunut projektinjohtaja Tuomo Sipilä katsoo kameraan betonisessa hallissa.
Länsisataman aluerakentamisen projektinjohtaja Tuomo Sipilä Helsingin kaupungilta uskoo yhä, että polskimaan pääsee jo vuonna 2026. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Projektinjohtaja kuitenkin uskoo, että hanke toteutuu, koska sekä rakennusyhtiö että kaupunki ovat olleet siihen sitoutuneita niin pitkään.

Takaraivossa on silti kolkuttanut epäilys siitä, mitä tapahtuisi, jos rakennusyhtiö vetäytyisi hankkeesta tai jotakin muuta tapahtuisi.

– Se olisi tosi kova paikka, jos näin kävisi. Kaupungin pitäisi ihan alusta alkaen miettiä, miten hanke käynnistettäisiin uudelleen, hän sanoo.

Silti rakennusta esittelevän kiinteistöpäällikkö Pentti Vauhkosenkin on jossain vaiheessa aika luopua Bunkkerista. Hän jo odottaa eläkekahvejaan. Usko Bunkkerin purkamiseen on horjunut vuosien saatossa.

– Sitä minä en usko, ennen kuin näen, Vauhkonen nauraa.

Sininen ovi, johon kirjoitettu valkoisella liidulla Roller Derby 5. kerros ja teipattu Helsinki Roller Derby -tarra.
Satamarakennuksen hallit jäivät tyhjilleen, kun tavaroita alettiin kuljettaa konteissa. Kuva: Petteri Juuti / Yle
Betoninen ja pimeä kierreporraskäytävä.
Kierreportaat vievät kellarista aina katolle asti. Kuusikerroksisen talon hissejä ei pidetä enää päällä. Kuva: Petteri Juuti / Yle
Ammuksen hylsy betonilattialla.
Puolustusvoimat on harjoitellut sokkeloissa ja portaissa kaupunkisotaa. Kuva: Petteri Juuti / Yle
Bunkkerin katolla kulkevat puiset pitkospuut ja taustalla laivatelakka ja viljasiilo.
Bunkkerin katon kiertävät ”pitkospuut” huoltotoimenpiteitä varten. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Juttua korjattu 12.12.2022 kello 15:41: Stara on liikelaitos, ei liikennelaitos, kuten alun perin kerrottiin.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 13.12.2022 kello 23:een saakka.