Koronaepidemian alkaessa monen kuoron ja orkesterin toiminta meni tauolle. Kokoontumisrajoitusten höllennettyä kuorolaulu nimettiin edelleen korkean tartunriskin harrastukseksi.
Vaikka rajoitukset ovat poistuneet kokonaan jo jonkin aikaa sitten, osa kuorolaisista jäi palaamatta harrastuksen pariin.
Kolmen kuoron johtaja Kaisa Halmemies pitää koronan aiheuttamaa katoa harmillisena, mutta iloitsee siitä että innokkaimpien harrastajien yhteishenki on pitänyt.
– Ilmiö on valitettavan yleinen sikäli, että totta kai väsymystä on ollut ilmassa. Mutta toisaalta se on myöskin tuonut yhteen kuorojen ydinporukkaa.
Korona oli kova testi myös ensi vuonna viisivuotisjuhlaansa viettävälle Kipinät-kuorolle. Halmemies huokaa, että yli puolet kuoron olemassaoloajasta on ollut poikkeuksellista aikaa. Mutta vaikeudet ovat myös vahvistaneet.
– Se on luonut myös sitä henkeä, että kyllä me tästä selvitään ja pakottanut keksimään luovia keinoja, miten toimintaa on voitu ylläpitää.
Koronan yli on kantanut yksi asia yli muiden: halu laulaa.
– Olen ollut tosi iloinen siitä sitkeydestä, millä kuorolaiset ovat jaksaneet laulaa ja sitkistellä tämän ajan läpi. Se kertoo, miten rakas tämä lauluharrastus on.
Halmemies johtaa Kipinät -kuoron lisäksi Rytmihäiriö- ja Kosken Laulu -kuoroja. Juuri nyt kuoronjohtaja elää vuoden kiireisintä aikaa. Kaikilla hänen johtamillaan kuoroilla on konsertit joulunalusviikoilla.
Tämän joulun odotusta varjostaa sota Ukrainassa. Poikkeusaika onkin täytynyt ottaa huomioon ohjelmistoja laadittaessa.
– Kyllä se varmasti jollakin tavalla siellä takaraivossa on. Koetan kuitenkin ajatella, että tämä on myös sellaista vastapainoa ikäville tapahtumille maailmalla.