Tampereen keskustan käyntimäärät ovat palautuneet Helsinkiä paremmin koronan aiheuttamasta laskusta. Tämä selviää Telian liikkumistilastoista.
Matkapuhelinverkkoon kertyvästä datasta on analysoitu keskustassa vietettyjä, vähintään 20 minuuttia kestäneitä käyntejä. Niistä on havaittavissa työhön, asumiseen sekä kauppojen ja palveluiden hyödyntämiseen viittaavat käynnit.
Tämän vuoden syyskuussa Helsingin keskustassa oli 38 prosenttia vähemmän käyntejä kuin syyskuussa 2019. Tampereella tuo ero on vain 14 prosenttia.
Tampereen keskustassa käynnit ovatkin nousseet jo selvästi koronavuosia paremmalle tasolle, vaikka eivät vielä yllä täysin vuoden 2019 tasolle.
Telian datayksikön johtaja Tapio Levä arvelee kaupunkien välisen eron eron selittyvän erilaisilla kaupunkirakenteilla ja niissä tapahtuneilla muutoksilla.
Tampereen keskustassa asuu paljon ihmisiä, jolloin eri palveluissa asioinnitkin usein muodostuvat keskustan alueelle. Helsingin keskustassa puolestaan korostuu kaupoissa ja palveluissa vierailujen määrä, mikä koronan myötä hiipui merkittävästi.
Levän mukaan eri palveluihin liittyvien asiointikäyntien määrä ei olekaan laskenut Tampereella koronan rasituksesta niin paljoa kuin Helsingissä, joten kokonaiskäyntien pudotus on suhteellisesti pienempi.
Helsingin Sanomat uutisoi hiljattain, että Helsingin ydinkeskustassa 15,5 prosenttia liiketiloista on tyhjillään, mikä kertoo ikävää kieltä asiointimäärien hiipumisesta. Vastaava lukema Tampereelta viime keväänä mitattuna on 9,43 prosenttia.
Elävät kaupunkikeskustat ry:n toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen näkee Helsingin haasteena sen, ettei ydinkeskustassa ole juurikaan asukkaita.
– Tampereen keskustassahan puolestaan on hyvä asumistiheys. Asukkaathan osaltaan ylläpitävät käyntejä keskustassa, Lemminkäinen sanoo.
Keskustan saavutettavuus on ykkösasia
Jotta ihmiset löytävät kaupungin keskustaan, sinne pitäisi päästä niin julkisilla kuin omalla autolla, pyörällä tai kävellen. Näin sanoo Minna Seppänen, Tampereen kaupungin Viiden tähden keskustan -kehitysohjelman hankekehityspäällikkö.
Ratikan valmistuminen on Seppäsen mukaan parantanut keskustan saavutettavuutta raitiotien varrella olevista kaupunginosista. Hän on tyytyväinen myös keskusta-alueen parkkitiloihin, jotka mahdollistavat saapumisen myös autolla.
Samaa mieltä on Hämeenkadulla toimivan Kenkärevon kauppias Matti Repo.
Revon mukaan raitiotyömaan valmistuminen pääkadulla on näkynyt hänelle positiivisesti. Pelko autoilun vaikeutumisesta keskustassa vaikuttaa edelleen.
– Ihmiset kokivat ettei keskustaan pääse autolla ja siitä jäi pieni peikko. Se peikko pitäisi murtaa. Meillä on yksi Suomen parhaita parkkipaikkoja tässä Hämeenkadun alla, Repo sanoo.
Kävijämäärät lisääntyneet, mutta huoli tulevasta säilyy
Elävät kaupunkikeskustat ry:n elinvoimamittauksista selviää, että kaupunkikeskustojen liiketiloissa on yhä useammin ravintola kaupan sijaan. Minna Seppäsen mukaan kehitys näkyy erityisesti Tampereella.
Tampereen keskustassa sijaitsevan Pella's Cafeen yrittäjä Katriina Pellas kokee, että Hämeenkadun ratikkamylläyksen ja koronavuosien vaikutukset eivät näy katukuvassa kahvilan ulkopuolella enää yhtä paljoa, mitä muutama vuosi aikaisemmin.
– Varsinkin viikonloppuisin näkee, että Hämeenkatu on täynnä ihmisiä, Pellas sanoo.
Pääkadun vilkkaus päätyy Pella's Cafeeseen saakka. Pellaksen mukaan kuukausittainen myynti on edellisvuoteen nähden jopa 80 prosenttia enemmän.
Hän on kuitenkin huolissaan tulevasta talvesta sekä inflaation vaikutuksesta ihmisten kulutuskäyttäytymiseen.
– Tammi-helmikuu ovat hiljaisimmat ajat ravintolapuolella. Miltä se sitten näyttää, kun on maanantai-ilta ja räntää tulee. Kuinka paljon on väkeä liikkeellä silloin?
Keskustoihin mennään viihtymään ja kohtaamaan
Keskustakäyntien romahtamisesta ei ole täysin palauduttu Tampereellakaan.
Kulutuskäyttäytymisen muutos on hiljentänyt keskustoja, sillä nettikaupan yleistyttyä kaupoissa käynnin tarvetta on nykyään vähemmän. Oman lisänsä tuo suurten kauppakeskusten muodostuminen keskusta-alueiden ulkopuolelle.
– Helsingissä on kehitetty kaupunkia ydinkeskustan ulkopuolella. Esimerkiksi Redi tai Tripla -kauppakeskukset ovat vieneet osan asiointikäynneistä, Tapio Levä sanoo.
Kenkäkauppias Matti Repo kokee, että nettikaupan kulta-ajat ovat pikkuhiljaa jäämässä taakse. Syinä hän arvioi palvelun tarpeen ja sen lisääntyneen arvostuksen. Hän ei ole myöskään huolissaan kysynnän siirtymisestä ostoskeskuksiin.
– Keskustan elävöittäminen tapahtuu kulttuurin ja tapahtumien kautta, mutta myös isojen ja pientenkin liikkeiden avulla. Monimuotoinen keskusta palvelee ihmisiä tulemaan, viihtymään ja kohtaamaan, Repo sanoo.
Myös etätyön lisääntyminen on vähentänyt keskustakäyntien tarvetta, sillä ydinalueet ovat tyypillisesti myös työpaikkakeskittymiä. Työssäkäynnin yhteyteen liitetyt asioinnit näin ollen vähenevät.
– Tätä kautta kaupunkien keskustojen luonne ja roolit muuttuvat jonkin verran. Se ei olekaan enää tavaroiden kuluttaminen, vaan palveluiden ja elämysten kuluttaminen, mikä vetää keskustaan, Tapio Levä arvelee.
Tampereella kaupunkikeskustan käyntejä on vilkastanut Levän arvion mukaan myös Tampereen areenan valmistuminen, mikä on lisännyt tapahtumakäyntejä keskustan alueelle. Toukokuu 2022 erottuneekin jääkiekon MM-kisojen vuoksi tilastoissa.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit kommentoida aihetta 8. joulukuuta kello 23 saakka.