Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Talvella nähdään, kuinka rajua jälkeä Suomen sähkömarkkinamalli voi tehdä taloudelle.
Malli on rakennettu tavanomaisiin aikoihin. Sähkön hintakatto on asetettu 4000 euroon megawatilta eli 4 euroon kilowattitunnilta. Kyse on tukkusähkön hinnasta, jonka päälle kuluttaja maksaa lisäksi verot ja siirtomaksut.
Normaalioloissa hinta on vain murto-osan kattohinnasta. Tänä vuonna pörssisähkön keskihinta on ollut runsaat 15 senttiä kilowattitunnilta, kaikkein korkeimmillaan se on käynyt muutamina tunteina noin 85 sentissä.
Talvella paljastuu markkinamallin armottomuus: hinnat voivat pitkällä kylmällä jaksolla nousta pitkiksi ajoiksi lähelle kattohintaa. Silloin sähkö maksaisi jopa 70 tai 80 kertaa enemmän kuin viime vuosina keskimäärin.
– Markkinamallin ajatus on ollut, että hinnat voivat nousta korkealle lyhyeksi hetkeksi, mutta nyt pitkätkin jaksot ovat mahdollisia, sanoo energiamarkkinoiden tutkija Iivo Vehviläinen Aalto-yliopistosta.
Kuinka todennäköistä on, että hinnat kohoavat lähelle hintakattoa?
– Sitä voi arvioida niin, että jos tulee parin viikon kylmä talvijakso – yleensä sellainen talvisin on – niin ainakin sinä aikana hinnat olisivat hyvin korkeita.
Hyvin kalliin jakson todennäköisyydestä kertoo sekin, että kantaverkkoyhtiö Fingrid on toistuvasti varoittanut sähköpulan korkeasta uhasta. Jos sähkö loppuu talvella kesken, sähkön hinta nousee edeltävinä päivinä varmuudella erittäin kalliiksi, mahdollisesti jopa hintakattoon asti.
Suomen taloudelle jälki olisi rumaa.
Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.
Kallis sähkö kurittaa kotitalouksia – ja laskee kulutusta
Jo yksittäinenkin kalliin sähkön kausi leikkaisi kotitalouksien ostovoimaa.
– Suurempi osa tuloista menisi sähköön ja kaikkeen muuhun olisi käytettävissä vähemmän rahaa, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Penna Urrila.
Välitön vaikutus nähtäisiin kotitalouksissa, jotka käyttävät pörssisähköä. Heitä on noin kymmenen prosenttia suomalaisista.
– Esimerkiksi sähkölämmittäjillä kulutus on suuri ja talvella sähkölaskut voivat näillä markkinaodotuksilla olla keskimäärin tonnin kuussa, Aalto-yliopiston Vehviläinen sanoo.
Suomen yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen huomauttaa, että kulutus vähenisi myös muilla, vaikka sähkölasku ei välittömästi kasvaisikaan.
– Epävarmuuden lisääntyessä kotitaloudet alkavat tyypillisesti säästää enemmän.
Kulutuksen väheneminen näkyisi nopeasti kansantaloudessa asti. Tänä vuonna juuri yksityinen kulutus on pitänyt Suomen taloutta kasvussa.
Kun rahaa on käytettävissä vähemmän, ensimmäisenä karsitaan yleensä esimerkiksi luksuskulutuksesta, ravintolaillallisista, palveluista ja keskitytään välttämättömiin tuotteisiin.
EK:n Penna Urrila toteaa, että suurempi kulutuksen väheneminen uhkaisi myös työllisyyttä.
– Kotimainen kulutus on tärkeä ja koko ajan tärkeämpi komponentti taloudessa. Ennen kaikkea se vaikuttaa tilanteeseen palvelualoilla, jotka ovat tärkeitä työllistäjiä.
Tuotantoseisokit ja konkurssit uhkaavat
Teollisuudessa tuotantoa on laitettu tauolle jo nykyisillä sähkön hinnoilla. Esimerkiksi teräsyhtiö Outokumpu pitää yhtä tuotantoyksiköistään suljettuna kalliin sähkön vuoksi.
Talvella näin joutuu tekemään luultavasti myös moni muu firma.
– Jos sähkön hinta nousee tulevina kuukausina niille tasoille, mitä on arvuuteltu, me tulemme todennäköisesti näkemään ainakin yksittäisiä esimerkkejä siitä, että yritykset lähtevät sulkemaan toimintojaan ja jopa varsin isoja yksiköitä, EK:n Urrila toteaa.
Sähköä tarvitaan paljon etenkin metalli-, metsä- ja kemianteollisuudessa sekä esimerkiksi kylpylöissä ja matkailukeskuksissa.
Ratkaisevinta yrityksille on se, miten ja minkälaisella sopimuksella ne hankkivat sähkönsä. Parhaiten hinnannousuun ovat kyenneet varautumaan suuryritykset, jotka ovat ostaneet ennalta tulevia sähkötoimituksiaan johdannaissopimuksilla.
Huomattava osa pk-sektorin yrityksistä on sen sijaan markkinahintojen armoilla, sanoo Yrittäjien Kuismanen. Kalliin sähkön kylmällä jaksolla se tarkoittaisi pk-yrityksissä runsaita tuotantoseisokkeja.
– Jonkun verran tullaan varmasti näkemään myös lopettavia yrityksiä. Puskurit eivät kestä, jos kylmä jakso jatkuu pitkään.
Ekonomisti: Kalliin sähkön kausi leikkaisi BKT:tä
Muutamat yritykset, esimerkiksi energiayhtiöt, myös hyötyvät kalliista sähköstä. Kokonaistaloudelle kylmä, kalliin sähkön jakso tarkoittaisi kuitenkin miinusmerkkiä, Kuismanen arvioi.
– Bruttokansantuotteen näkökulmasta vaikutus olisi ehdottomasti negatiivinen.
Myös vientiyritykset ovat paikoin hyötyneet Euroopan laajuisesti kohonneesta sähkön hinnasta, jos niiden kilpailijat ovat esimerkiksi Keski-Euroopassa, jossa hinnat ovat olleet alkusyksyllä vielä Suomea korkeampia. Vientiyhtiöiden myyntihinnat ovat tällöin kohonneet enemmän kuin niiden kustannukset.
Talvella uhkana on käänteinen tilanne, jossa sähkö kallistuu kylmällä jaksolla Suomessa selvästi esimerkiksi Keski-Eurooppaa enemmän.
– Jos kustannukset nousevat Suomessa enemmän kuin kilpailijoilla, yritykset eivät pysty viemään nousseita kuluja hintoihinsa, Aalto-yliopiston Iivo Vehviläinen sanoo.
Viennissä ja tuonnissa miinusta tulee myös energiakaupasta, Vehviläinen sanoo. Suomi tuo sähköä enemmän kuin vie.
– Alijäämää tulee, kun tuomme sähköä kalliilla hinnalla.
Vehviläinen hahmottaa vaikutusta kokonaistalouteen sähkön kokonaiskulutuksen kautta.
– Sähköön on keskimäärin käytetty noin puolitoista prosenttia Suomen BKT:stä. Nyt markkinat ennustavat noin kymmenen kertaa aiempaa kalliimpia hintoja.
Tulos on se, että kuluttajat ja yritykset maksavat sähköstä huomattavasti enemmän, mutta ne eivät saa mitään lisää.
Kuuntele Uutispodcast: Miten sähkön hinta tulee talvella muuttumaan?
Lue lisää: