Tuhansilla sosiaali- ja terveysalan työntekijöillä vaihtuu vuoden 2023 alussa työnantaja. Sosiaali- ja terveyspiirien sekä kuntien hyvinvointi- sekä pelastusalan työntekijät siirtyvät lähes kaikki uusien hyvinvointialueiden työntekijöiksi.
Kysyimme kolmelta sosiaali- ja terveysalan työntekijältä, miltä heistä nyt tuntuu.
Kollegat tulevat lähemmäs
Koulupsykologi Reetta Lauretsalon uusi työnantaja on hyvinvointialue. Hänen arkensa jatkuu vuodenvaihteen ja siirtymän jälkeen kuten aina ennenkin. Hän toimii kolmessa kotkalaisessa koulussa ja huolehtii noin 700 oppilaan koulupsykologipalveluista.
- Toivon samalla, ettei kaikki muuttuisi liian nopeasti, mutta toisaalta toivon, että tämä iso muutos osataan nyt hyödyntää, hän sanoo.
Muutokselta hän odottaa entistä parempaa yhteistyötä toisten koulupsykologien kanssa. Pienissä kunnissa on kollegoja, jotka ovat toimineet aikaisemmin melko yksin. Vuodenvaihteen jälkeen he ehkä ovat osa laajempaa organisaatiota niin, että saman lapsen ympärillä on aikaisempaa laajempi yhteistyöverkosto. Ei ainoastaan koulupsykologeja, vaan ehkä myös koko terveydenhuolto.
Lauretsalolla on asioita, jotka selviävät vähitellen. Hän ei esimerkiksi vielä tiedä, kuka on hänen tuleva esihenkilönsä, tai miten palkat ja erilaiset hallintoasiat hoituvat käytännössä. Tuttu työyhteisö sen sijaan pysyy.
– Olemme keskustelleet ja suunnitelleet muutosta oppilashuollon työntekijöiden, kuraattorien ja toisten opintopsykologien kanssa. Tämä ei siis ole ylhäältä meille saneltu muutos, vaan siihen olemme saaneet vaikuttaa, hän sanoo.
Toiveissa lisää jatkohoitopaikkoja
Erikoissairaanhoitaja Hanni Kangasmäki työskentelee päivystyksessä Kymenlaakson keskussiraalassa.
Muutoksissa häntä huolestuttavat säästöpaineet. Niitä uudella hyvinvointialueella on, mutta siitä, mistä säästöt otetaan, ei ole vielä päätetty. Positiivisia odotuksia kohdistuu sen sijaan yhteistyöhön.
- Toivon, että hyvinvointialuemuutoksen kautta saisimme lisää jatkohoitopaikkoja niin, että sujuvuus päivystyksestä jatkohoitoon olisi entistä sujuvampaa.
Hän toivoo, että jatkossa olisi aikaisempaa helpompaa hoitaa potilaita, joilla on useita sairauksia, kun toiminta on saman hyvinvointialueen alla. Hän toivoo yhteistyötä ja sujuvuutta esimerkiksi päihdehuollon hoitoonohjauksen ja päivystyksen välillä.
Hanni Kangasmäki kertoo viihtyvänsä työssään ja toivoo, ettei siihen tule suuria muutoksia.
– Uskoisin, että työni jatkuu aika samanlaisena vuodenvaihteen jälkeenkin, hän sanoo.
Päivystyksen sairaanhoitajana hän tapaa ison kirjon nopeasti apua tarvitsevia potilaita. Osa heistä saapuu itse aulaan, osa sairaankuljetuksen tuomana hätähuoneen kautta.
– Tarvitsemme nopeita järjestelmiä esimerkiksi potilastietoja varten. Joskus potilaan henkilöllisyyttäkin joudutaan selvittämään, esimerkiksi muistisairaan vanhuksen tai tajuntansa menettäneen diabeetikon kohdalla, hän kertoo.
Tietojärjestelmissä onkin tapahtunut jo päivityksiä, ja siitä on hiottu mahdollisimman toimiva.
– Muutokset ja uuden oppiminen kuuluvat tähän työhön.
Maahanmuuttopalvelut jakautuvat
Eksoten maahanmuuttopalvelut loppuvat vuoden vaihteessa. Työntekijöistä valtaosa siirtyy Lappeenrannan kaupungin vastuulle, mutta muutamien työnantajaksi tulee uusi hyvinvointialue. Sosiaaliohjaaja Katri Vänttinen hoitaa maahanmuuttajien ensivaiheen kotouttamista. Hänen työsuhteensa siirtyy Lappeenrannan kaupungille.
– Toimipaikkamme muuttuu samalla. Ne ovat jatkossa Lappeenrannan keskustassa kauppakeskus Isossa-Kristiinassa ja Imatralla Torigalleriassa.
Jatkossa asiakkat voivat tulla käymään toimipaikoissa ilman ajanvarausta.
Kuntien vastuulla on hoitaa Suomeen saapuneiden ulkomaalaisten kotouttamista, mutta aikaisemmin Etelä-Karjalan kunnat ostivat palvelun Eksotelta.
Vanhat tutut työntekijät ovat olleet pitkään yhdessä, mutta vuodenvaihteessa työyhteisö jakautuu Lappeenrantaan ja Imatralle. Se tuntuu työntekijöistä haikealta. Työsuhde jatkuu aikaisempaan malliin myös uudella työnantajalla.
- Siirrymme samoin ehdoin kertyneine lominemme ja omine tietokoneinemme uuteen paikkaan, sanoo Vänttinen.