Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Eurooppaa järkyttävä Ukrainan sota on muuttanut suomalaisten lahjoitusmieltä. Vaikka kotimaan köyhien tilanne on synkkä sähkön ja ruoan hinnan noustua, auttamishalu suuntautuu nyt usein hätää kärsiville ukrainalaisille.
Kotimaan vähävaraisten lapsiperheiden vapaaehtoiset auttajat tuskailevatkin kasvavan avuntarpeen ja niukkenevien varojen kanssa.
Suomessa on ollut mahdollista järjestää ilmoituksenvaraisia pienkeräyksiä nykyisen rahankeräyslain tultua voimaan eli 1.3.2020 alkaen. Yle sai Poliisihallitukselta listan kaikista ajanjaksolla 1.3.2020–22.6.2022 aloitetuista pienkeräyksistä. Halu auttaa hädänalaisia ukrainalaisia nousee aineistosta esiin.
Yhdellä pienkeräyksellä saa kerätä maksimissaan 10 000 euroa. Keräyksen saa käyntiin melko kevyellä byrokratialla eli tekemällä ilmoituksen poliisilaitokselle vähintään viisi arkipäivää ennen pienkeräyksen aloittamisesta. Keräyksen jälkeen lopullisesta tuloksesta pitää raportoida poliisilaitokselle.
Ylen saamasta aineistosta selviää, että keräysten kohteet vaihtelevat suuresti. Isoina teemoina näkyvät koronapandemia ja sota Ukrainassa. Molemmat ovat luoneet uusia avustustarpeita. Yleisenä keräysaiheena näkyy myös yhdistysten ja seurakuntien pyrkimys kerätä rahaa suoraan omaan toimintaansa tai esimerkiksi remontteihin.
Osa aineiston tiedoista oli hankalasti arvioitavissa, koska kerääjäksi oli merkitty ”pienkeräysryhmä”. Keräysten tuotot eivät myöskään olleet saatavissa valtakunnallisena listauksena, joten kysyimme asiasta osalta järjestäjistä.
Selvisi, että tuotot vaihtelivat hurjasti.
Kun perusturva ei auta
Varsinaissuomalaiset Kastliina ry ja Tuulia ry auttavat vähävaraisia perheitä. Joulun aikaan yhdistykset välittävät myös ruoka-apua ja joululahjoja. Molemmilla yhdistyksillä on kokemusta pienkeräyksistä.
Kastliinan puheenjohtaja Sanna Akkanen kertoo ihmisten auttamishalun olevan tallella, mutta keräyksien tuotto vaihtelee sen mukaan, paljonko niitä pystyy markkinoimaan esimerkiksi somessa.
– Meillä oli vuonna 2020 kaksi pienkeräystä ja keväällä tuotto jäi vähäiseksi. Ennen joulua toiseen keräykseen ihmiset lahjoittivat enemmän ja tuotto oli reilu parituhatta euroa.
Akkasen mukaan yhdistykselle alkoi tulvia avunpyyntöjä korona-ajan alussa, kun moni menetti työnsä. Tänä syksynä lahjoituskohteista on tullut kyselyjä ja ihmiset haluavat joulun alla mieluummin ostaa lapsien toivoman lahjan kuin antaa lahjakorttia. Varsinais-Suomen alueella toimivan yhdistyksen kautta menee jouluavustukset noin 30 perheelle, joissa on yhteensä viitisenkymmentä lasta.
Akkasen mukaan avun tarve kasvaa eikä yhteiskunta pysty helpottamaan tilannetta.
– On aika käsittämätöntä! Tiedän, että meidän kaltaisia yhdistyksiä on Suomessa paljon ja jokaiselle riittää asiakkaita, valitettavasti.
Autettavien kirjeitä lukiessaan Kastliinan puheenjohtaja sanoo jäävänsä usein miettimään, miksei perusturva ole riittävä. Melkein joka kirjeessä pyydetään ruoka-apua, ja joulun lähestyessä myös lahjoja lapsille sekä vaateapua.
Samat pyynnöt tulvivat myös koko maahan apua lähettävälle Tuulia-yhdistykselle. Puheenjohtaja Kati Aaltosta koskettaa köyhien perheiden hätä.
Vuonna 2020 yhdistys keräsi rahaa joulukassien hankkimiseksi vähävaraisille perheille. Taloudellinen tuotto oli noin 3 500 euroa. Tänä vuonna pysyvällä rahankeräysluvalla on saatu kasaan vain 800 euroa. Ruokakassit jäivät hankkimatta.
Myös Aaltonen arvioi avuntarpeen olevan kasvussa: perheiltä tulee yhdistykselle paljon viestejä. Lahjoituksia on kuitenkin nyt vaikeampi saada, kun Ukrainan auttaminen vie ison huomion.
Ukrainan sota on lisännyt auttamishalua
Ylen saamasta pienkeräyksiä koskevasta aineistosta näkyy, että yhdistykset ja pienryhmät eri puolilla maata ovat aloittaneet keräyksiä, jotta Suomeen tulleet ukrainalaispakolaiset saisivat ruokaa ja muuta apua. Myös Ukrainaan on kerätty varoja esimerkiksi sairaaloiden ja koulujen auttamiseksi.
Lahdessa paikallinen Lahti-Wellamo rotaryklubi oli alkukesästä kuuntelemassa ukrainalaispakolaisia vapaaehtoisina avustaneita henkilöitä, kun näiden voimavarat ja mahdollisuudet alkoivat huveta. Rotaryt tulivat apuun.
Klubin jäsen Roope Kivekäs kertoo, että keräys sujui hyvin.
– Pienkeräyksellä saa kerätä 10 000 euroa, ja me jäimme 7 400 euroon. Rotarypiiri antoi lisätuen, ja pääsimme auttamaan ukrainalaisia pakolaisia Lahdessa.
Keräyksen tuotto meni kokonaisuudessaan ruoanhankintaan ukrainalaispakolaisille.
– Kyllä yksityinen työ tekee kovaa jälkeä. Siinä on voimaa, Kivekäs miettii nyt keräyksen tehokkuutta.
Alla olevista korteista voit selata esimerkkejä pienkeräyksistä eri puolilta maata:
Kun onnettomuus iskee lähipiiriin
Yksi aineistosta erottuva ryhmänsä on lähiomaisen, työkaverin tai esimerkiksi naapurin auttaminen yllättävän onnettomuuden, sairauden tai menehtymisen vuoksi.
Listalla näkyy onnettomuuden tai murhenäytelmän kohdanneen perheen auttaminen: talo on palanut tai perheen vanhempi kuollut tai sairastunut vakavasti. Rahaa saatetaan lisäksi kerätä esimerkiksi kalliisiin terveydenhuollon hoitoihin, joita yhteiskunta ei korvaa.
Pohjois-Pirkanmaalla sijaitsevan Parkanon Lamminkosken kylää kosketti tänä keväänä perheen murhenäytelmä: pieni lapsi hukkui läheiseen jokeen.
Kyläseurassa pohdittiin, miten tukea menetyksen kohdannutta perhettä. Seuran sihteeri Leena Marjolahden mukaan keräys sujui ennakko-odotuksia paremmin.
Toive oli saada kasaan pari tuhatta euroa, mutta ihmiset ottivat Marjolahden mukaan keräyksen omakseen: nimiä adressiin kertyi 159 ja keräyksen loppusaldoksi tuli 6 497 euroa.
Kyläseura kiittelee myös Ikaalisten poliisilaitoksen henkilökuntaa, joka auttoi keräyksen nopeassa alkuun saattamisessa.
Myös eläinten hätä saa lahjoittajat liikkeelle
Bulgarian katukoirat, luonnonvaraiset eläimet, lemmikin vaikea sairaus.
Luonnonvaraisten Eläinten Apu Kainuu – LUKA ry keräsi kevään ja kesän aikana rahaa toimintaansa. Pienkeräys tuotti rahtusen alle 2 000 euroa.
Sihteeri Anuliisa Korhosen mukaan ihmisten auttamishalu on muuttunut: tämän hetkinen maailman tilanne vaikuttaa selvästi lahjoitusten suuruuteen. Vertailukohtana on yhdistyksen viime vuoden rahankeräys. Tuolloin vastaava keräys tuotti kolmessa kuukaudessa 5 000 euroa.
Tänä vuonna marraskuun loppuun mennessä LUKA ry oli käyttänyt eläinten hoitoon noin 12 500 euroa. Suurin kuluerä on eläinten ruokinta, lääke- ja eläinlääkärikustannukset, sekä häkkien kuivikkeet.
– Järjestämme pienkeräyksiä ja lisäksi panostamme Facebookin hyväntekeväisyyshuutokauppoihin. Tänä vuonna järjestimme kolme eri huutokauppaa juuri sen vuoksi, etteivät rahankeräyksellä kerättävät summat riitä kattamaan eläinten hoitokuluja, Anuliisa Korhonen kirjoittaa Ylelle.
Keräystä pitää markkinoida, jos haluaa tuottoa
Pienkeräyksen järjestäminen edellyttää siis ilmoituksen tekemistä poliisilaitokselle. Lounais-Suomen poliisilaitoksen ylikomisario Petri Kangas kertoo, että kaikkien pienkeräyksen järjestäjien taustat tarkastetaan. Rikosrekisterissä ei saa olla epäilyttäviä tekoja.
Pienkeräysryhmän perustaneiden taustoista ei Kankaan mukaan ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta löytynyt suoranaisia rötöstelijöitä. Pienkeräysryhmien jäseniä on kuitenkin joskus jouduttu vaihtamaan, sillä mukana ei saa olla vastikään tuomittuja tai rikoksesta epäiltyjä.
Poliisi on ylipäänsä joutunut puuttumaan vain hyvin harvoihin keräyksiin, ja Kangas sanoo vain yhden ilmoituksen tulleen hylätyksi. Tarkennuksia poliisi on saattanut kaivata esimerkiksi keräyksen lopputilitykseen sekä korkeisiin keräyskuluihin.
Väärinkäytöksiä ei ole tullut ilmi. Ylikomisario Petri Kangas epäilee, että keräyksen varsin pieni tuotto ei houkuttele rikollisia.
Kankaan mukaan pienkeräysten suosio on tänä vuonna noussut. Marraskuun loppuun mennessä on tehty 113 pienkeräysilmoitusta Lounais-Suomen poliisilaitoksen alueella. Viime vuonna vastaavaan aikaan oli tehty 28 ilmoitusta, eli määrä nelinkertaistui.
Selittävänä tekijänä hänkin näkee halun auttaa sotaa käyvää Ukrainaa ja sen kansalaisia.
– Mitä tunnetumpi järjestäjä ja kohde, sitä helpommin kymppitonni tulee täyteen. Mutta mitä pienempi kohde ja tuntemattomampi järjestäjä, niin kaikesta päätellen ne eivät menesty ihan yhtä hyvin, Kangas kiteyttää.