Sairaalapäivystykset ympäri Suomea ovat ruuhkautuneet pahasti. Joillain alueilla tilannetta on kuvattu kaaokseksi.
Erityisesti jatkohoitoon pääseminen ruuhkauttaa nyt päivystyksiä, sillä vuodepaikkoja ei ole riittävästi.
Kysyimme Suomen viiden erityisvastuualueen johtajilta, mikä tilanne on päivystyksissä ja miten asia pitäisi ratkaista.
HYKS: osassa päivystyksiä voi joutua odottamaan useita vuorokausia
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärven mukaan HUSin päivystykset ovat olleet pahassa pinteessä koko syksyn, mutta nyt ongelma kiristyy entisestään.
Potilaat eivät tällä hetkellä pääse sairaalasta jatkohoitoon, jolloin päivystys ruuhkautuu. HUSin sairaaloiden päivystyksissä voi joutua odottamaan useita vuorokausia.
– Meidän täytyy kääntää kaikki kivet, jotta löydämme vuodepaikkoja sekä meillä sairaalassa, että terveyskeskusten vuodeosastoilla ja muissa hoivapaikoissa.
Mäkijärvi arvioi, että ongelma saattaa olla pahimmillaan loppiaisen tienoilla.
– Nyt on sen verran tiukka paikka, että täytyy toden teolla houkutella tekijät pysymään töissä, ja ehkä houkutella joitakin tekemään ylimääräistä tai jopa perumaan lomansa, toki vapaaehtoispohjalta. Ja yrittää sitten tarvittaessa siirtää henkilöstöä kriittisiin pisteisiin.
Etelä-Karjalan keskussairaalan yhteispäivystyksessä ruuhkatilanne vaihtelee vuorokaudenajan mukaan. Myös heillä ongelmana on se, että jatkohoitopaikat eivät vedä. Toisinaan potilaat saavat odottaa tunteja.
Akuutin tulosyksikön palvelupäällikön Jan-Erik Palviaisen mukaan Etelä-Karjalassa on vuosien varrella vähennetty perusterveydenhuollon vuodeosastopaikkoja, ja se näkyy nyt. Päivystykseen on ollut myös hankala saada hoitajia määräaikaisiin työsuhteisiin.
Palviaisen mukaan tilanteen korjaaminen vaatisi radikaaleja ratkaisuja. Hän odottaa toimia hyvinvointialueuudistukselta.
Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymässä Kotkassa ja Kouvolan päivystyksissä ei ole merkittävää ruuhkaa.
– Nyt mennään aika lailla normaalitasolla, mutta jos tästä ylöspäin mennään, niin aletaan puhua kyllä jo ruuhkautumisestakin, sanoo ensihoito- ja päivystyspalveluiden ylilääkäri Kimmo Salmio.
Salmion mukaan päivystysten kuormitus riippuu ihan täysin päivästä. Ruuhka-aikoina odotusaika oli pahimmillaan kolme vuorokautta. Keskiviikkoiltapäivänä pisimpään jatkohoitopaikkaa päivystyksissä odottanut oli odottanut paikkaa hieman alle vuorokauden.
TAYS: vuodepaikat täyttyneet jatkohoitopaikkaa odottavista potilaista
Tampereen yliopistollisen sairaalan TAYSin sairaalat ovat ruuhkautuneet ja vuodepaikat täyttyneet poikkeuksellisen monista jatkohoitopaikkaa odottavista potilaista. Päivystyksen vastuualuejohtajan Mikko Franssilan mukaan kiireettömiä toimenpiteitä joudutaan siirtämään.
Ruuhkia on yritetty purkaa muun muassa joustopaikkojen käyttöönotolla sekä hoitopolkuja ja hoitoonohjausta kehittämällä. Uusi jatkohoito-osasto perustetaan tammikuussa. Jotta henkilöstöä saadaan tarpeeksi, kiireetöntä hoitoa supistetaan.
Jatkohoitoa odottavien hoitaminen on tänä vuonna sitonut noin 100-120 hoitajaa, minkä takia ongelmat ovat pahentuneet.
Kuntien edustajien kanssa pidetyssä kokouksessa on sovittu, että kaikki kunnat sitoutuvat tarvittaessa kymmenen prosentin ylipaikkatilanteeseen, jotta akuuteinta ruuhkautumista voidaan helpottaa.
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä päivystys vetää edelleen hyvin, mutta ruuhkia on etenkin jatkohoitopaikkoja odottelevilla, kertoo sairaanhoitopiirin vt. johtajaylilääkäri Raimo Jokisalo.
– Tiistaina oli 43 tänne kuulumatonta potilasta, jotka olisivat tarvinneet jatkohoitoa terveyskeskuksessa tai asumispalveluyksikössä. Näitä paikkoja ei kuitenkaan ole, joten joudumme pitämään potilaat keskussairaalassa.
Ensiavussa jatkohoitopaikkaa on joutunut toisinaan odottamaan toista vuorokautta. Myös suunniteltuja leikkauksia on jouduttu perumaan.
Jokisalon mukaan ratkaisun avaimet löytyvät kunnista, koska sairaanhoitopiirillä ei keinoja ole.
– Meille tulee potilaita, jotka eivät välttämättä tarvitsisi erikoissairaanhoitoa tai eivät tarvitse sitä enää, mutta eteenpäin ei pääse.
TYKS: päivystykseen ohjautuu tällä hetkellä potilaita, jotka eivät sinne kuulu
Turun yliopistollisen sairaalan ensihoidon ja päivystyksen johtaja Sirpa Rantanen kuvailee päivystyksen tilannetta kaaokseksi.
TYKSin päivystykseen ohjautuu tällä hetkellä potilaita, jotka eivät sinne kuulu. Reseptien uusimista ja sairauslomatodistuksia kysellään päivystyksessä, koska perusterveydenhuolto ei vedä.
– Meillä ei ole tällä hetkellä sänkypaikkoja. Päivystys vetää enintään sata potilasta, ja maanantai-iltana meillä oli 120 potilasta. Heitä oli käytävillä ja ilman seurantamonitoreja. Odotusajat ovat jo kolme vuorokautta, Rantanen kertoo.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin vt. johtaja Mikko Pietilän mukaan Turun päivystyksen yksittäisenä suurimpana ongelmana on jatkohoitoon pääsemisen hitaus.
TYKS toivoo, että maakuntien siirtyminen hyvinvointialueisiin tuo kriisiin helpotusta, vaikka kaikkia ongelmia sen ei uskota ratkaisevan.
Jollain kunnalla on saattanut olla perusterveydenhuollon jatkohoitopaikkoja saatavilla, mutta kapasiteettia ei ole voitu käyttää kuntarajojen takia. Tämän toivotaan muuttuvan vuodenvaihteen jälkeen.
Pietilän mukaan yksi ratkaisu ruuhkiin olisi kiireaikojen lisääminen perusterveydenhuollossa, jotta päivystykseen ei hakeuduta liian usein.
Satakunnassa päivystys on ruuhkautunut, mutta tilanne ei ole mahdoton. Odotusajat voivat olla tuntien mittaisia etenkin nyt, kun hengitystieinfektioita on paljon liikkeellä.
Vaasan keskussairaalassa ensiapu on ollut ruuhkautunut jo pitkään. Pohjanmaan hyvinvointialueen johtajaylilääkäri Peter Niemisen mukaan isoin ongelma on läpimenoaikojen pidentyminen ja jatkohoitopaikkojen puute.
Vaasan keskussairaalassa on osaston verran potilaita odottamassa jatkohoitopaikkaa. Nieminen arvioi, että potilaita on nyt ensiavussa noin 20 prosenttia normaalia enemmän.
– Henkilöstövaje on yksi suuri ongelma. Sairauspoissaolot rasittavat nyt niin keskussairaalassa kuin jatkohoidossa.
KYS: jatkohoitopaikkoja voi joutua odottamaan lähes vuorokauden
Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyspolilla ruuhkia on ollut syyskuusta lähtien liki päivittäin.
– Tilanne on ollut täysin poikkeuksellinen. Potilaiden jatkohoitoon saaminen on ollut todella vaikeaa, kertoo KYSin palvelukeskus Akuutin johtaja Tero Martikainen.
Vuodeosastopaikkoja vaativat potilaat ovat osin joutuneet odottamaan jatkoa päivystyspolin tiloissa. Kiireettömiä leikkauksia on siirretty koko vuoden, sillä vuodepaikat ja henkilökunta tarvitaan päivystykseen.
– Meidän pitäisi voida aamulla aloittaa niin sanotusti puhtaalta pöydältä, mutta nyt pahimmillaan vuodeosastollinen edellisen päivän potilaita odottaa edelleen jatkohoitopaikkaa, Martikainen myöntää.
Tilannetta on pyritty helpottamaan neuvottelemalla aluehallintoviraston kanssa. Myös perusterveydenhuollon kanssa on keskusteltu, voisiko osan potilaista ohjata sinne.
– Emme kuitenkaan pysty määräämään muita ottamaan potilaitamme.
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin päivystyksessä ruuhkat painottuvat iltapäiviin ja iltoihin, kertoo sairaanhoitopiirin vs. johtajaylilääkäri Jyrki Jalkanen.
– Luulen, että perussyy on luonnonlaki. Päivystyshoidon tarve ei voi olla koko ajan samanlainen. Myös hoitajia voisimme ottaa enemmän, Jalkanen sanoo.
Jalkasen mukaan pitkäaikaishoivan järjestyminen on ratkaisevaa koko terveydenhuollon kannalta.
– Toiveita voi asettaa myös hyvinvointialueuudistuksen onnistumiseen, että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen yhteistyö tiivistyy. Odotuksia on kovasti.
OYS: päivystys toimii kapasiteetin ylärajoilla
Tilanne Oulun yliopistollisen sairaalan päivystyksessä ei ole yhtä haastava kuin pääkaupunkiseudulla, kertoo OYSin päivystyskeskuksen johtaja Matti Martikainen.
Jatkohoitopaikat ovat tiukassa, mutta kaikki ambulanssilla tulevat potilaat pystytään vastaanottamaan.
Hoitoajat ovat kuitenkin pitkiä: potilaat saattavat olla päivystyksessä jopa kahdesta kolmeen vuorokautta, kun normaalisti keskimääräinen aika päivystyksessä on 3,5 tuntia.
Lapin keskussairaalassa päivystyksen kautta tulee jatkuvasti potilaita, jotka jäävät osastolle odottamaan jatkohoitopaikkaa, joita kaupunki ei pysty riittävästi tarjoamaan. Esimerkiksi suunniteltuja tekonivelleikkauksia joudutaan siirtämään, koska vuodeosastot ovat jumissa.
Lapin sairaanhoitopiirin LSHP:n johtajaylilääkäri Jukka Mattila arvioi, että tilanteessa näkyy jälkiä koronapandemiasta, hoitoalan työtaistelusta ja sote-uudistuksesta.
– Kunnat ovat jättäneet kehittämättä omia palvelujaan, koska vuodenvaihteessa vastuu siirtyy hyvinvointialueille.
Lapin keskussairaalan päivystyspoliklinikan ylilääkäri Merja Turusen mukaan päivystys toimii kapasiteetin ylärajoilla.
– Meillä on useita kertoja viikossa tilanteita, että päivystyksen petipaikat loppuvat tai uhkaavat loppua. Ajoittain on tilanteita, joissa potilaita on hoidettu ambulanssissa päivystyksen ulkopuolella, koska petipaikkaa ei ole, Turunen sanoo.
Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymästä kerrotaan, että päivystyksen paine lisääntyy kohti joulun pyhiä, mutta vielä alueen päivystys ei ole erityisen ruuhkainen. Tyypillinen päivystyskäynnin kesto on kolmesta neljään tuntia.
Myös Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä Kemissä tilanne on hallinnassa, vaikka ajoittaista ruuhkaa on. Jatkohoitopaikat järjestyvät Länsi-Pohjan alueella helpommin kuntien yhteiskäyttö sopimuksen vuoksi. Se tarkoittaa, että tarvittaessa potilas voidaan sijoittaa muun kuin oman kuntansa vuodeosastolle sairaanhoitopiirin sisällä.
Myöskään Kainuussa ei ole päivystyksen osalta kriisiä, vaikka jatkohoidon eteneminen ruuhkautuu ajoittain.
Voit keskustella aiheesta 15. joulukuuta kello 23 saakka.
Oikaisu 14.12. klo 22.00: Johtajaylilääkäri Mattilan sitaattia on korjattu. Jutussa kirjoitettiin alun perin, että hän olisi sanonut, että kunnat ovat laiminlyöneet palvelujen kehittämisen, mutta tätä laiminlyönti-sanaa hän ei käyttänyt haastattelussa.