Ranskan ja Marokon keskiviikkoillan välieräottelun pelättiin aiheuttavan levottomuuksia ja vaaratilanteita ympäri Euroopan. Erityisen varuillaan oltiin Ranskassa. Marokko on Ranskan entinen siirtomaa ja Ranskassa asuu arvioiden mukaan 1,5 miljoonaa marokkolaista tai ranskalais-marokkolaista.
Marokon kannattajat ympäri maailmaa ovat juhlineet antaumuksella historiallista jalkapallon MM-menestystä jokaisen voiton jälkeen. Marokosta tuli Qatarin kisoissa historian ensimmäinen afrikkalaismaa välierissä.
Lieveilmiöiltä ei kuitenkaan ole vältytty. Lauantaina sekä Marokko että Ranska voittivat omat puolivälieränsä. Silloin Ranskan Champs-Elysees-kadulle oli kokoontunut juhlimaan arviolta 20 000 ihmistä, ja poliisi teki useita pidätyksiä.
Viikonloppuna Marokon voittoa Portugalista juhlistettiin riehakkaasti myös esimerkiksi Belgiassa ja Hollannissa. Amsterdamissa julistettiin hätätila Osdorpin kaupunginosassa, kun marokkolaiskannattajat valtasivat Tussen Meer -pääkadun.
Varsinkin Brysselissä ja Antwerpissä levottomuuksia oli jo alkulohkovaiheessa Marokon voittaessa Belgian. Ranskassa poliisi oli joutunut käyttämään kyynelkaasua rauhoittaakseen kauppojen julkisivuja vahingoittaneet ryhmät.
Pormestari puhui jopa ”sisällissodan” pelosta
Keskiviikon välierään Ranskassa valmistauduttiin yli 10 000 poliisin voimin. Heistä reilut 2 000 partioi Pariisissa. Määrät olivat kaksinkertaisia Ranskan aiempiin MM-otteluihin verrattuna.
– Marokkolaiset ystävämme, kuten ranskalaiset kannattajat, ovat tervetulleita järjestämään juhlia, ja meidän tehtävämme ei ole estää heitä juhlimasta. Mutta se on tehtävä hyvissä turvallisuusolosuhteissa, Ranskan sisäministeri Gerald Darmanin ilmoitti.
Pariisin 8. arrondissementin pormestari Jeanne d'Hauteserre vaati Champs-Elysees'n sulkemista ja ilmoitti, että 2 000 poliisia ei ole riittävä määrä.
Telegraphin mukaan pormestari sanoi jopa pelkäävänsä, että Champs-Elysees'stä ”tulee taistelukenttä” ja tapahtumista ”sisällissotaa”. Hänen mukaansa ihmiset tulevat paikalle vain ”rikkomaan asioita rautaputkilla”.
Marokko oli Ranskan protektoraatti vuodesta 1912 vuoteen 1956. MM-välierää pidettiinkin etenkin marokkolaisten keskuudessa ”eeppisten mittasuhteiden otteluna”.
Marokkolaistoimittaja Amine El Amri kuvaili BBC:llä, että Marokolla on Ranskan kanssa erityinen side, kuin ystävyys- tai veljessuhde, joka on välillä hyvä, välillä horjuva.
– Se ei ole kuin sodan repimä suhde, jollainen se olisi voinut olla, kuten esimerkiksi Algeriassa. Asiat menivät huonosti, kun taistelimme vapautumisestamme, mutta jälkeenpäin asiat sujuivat.
– Siitä tulee huimaa. Vuosikymmenten historia törmää 90 minuutin pelin aikana, sanoi New York Timesille ranskalainen historiantutkija Yvan Gastaut.
Ottelusta tuli myös sisällispolitiikan työväline
Monet ranskalais-marokkolaiset kaksoiskansalaiset kertoivat, että ilosta huolimatta välierän alla ei ollut helppoa valita puoltaan. Esimerkiksi jalkapallovalmentaja Oussama Adref kertoi, että hänen tuttavansa olivat kuvailleet päätöstä kuin pitäisi valita ”isän ja äidin välillä”.
Nizzan yliopistossa opettava Gastaut sanoi NY Timesille, että marokkolaisten juhlinta ja levottomuudet ovat voineet saada lisää liekkiä maahanmuuttajien kokemasta syrjinnästä ja rasismista.
Maahanpuuttopolitiikka ja kansallinen identiteetti ovat olleet Ranskassa polttavia puheenaiheita. NY Timesin mukaan poliittiset puolueet ovat käyttäneet MM-kisojen aikaisia tapahtumia aseinaan.
Esimerkiksi äärioikeistolaisen Kansallisen liittouman puheenjohtaja Jordan Bardella totesi, että ”maahanmuuttajat käyttäytyvät kuin vieraan valtion kansalaiset ilmaisemalla jatkuvasti koston tunnetta, joka saattaa liittyä siirtomaahistoriaamme”.
Toulousen yliopiston tutkija Rim-Sarah Alouane sanoi Dailymailille, että laitaoikeiston poliitikot ovat pitäneet ottelua ”lojaaliuden testinä” maahanmuuttajataustan ranskalaisille.
– (Oikeistopoliitikot) eivät hyväksy sitä, että Ranska on kehittynyt ja että on olemassa uusi sukupolvi, joka on itsevarma moninaisen identiteettinsä kanssa, Alouane pohti.
27-vuotias toimittaja ja podcastaaja Anas Daif sanoi pitävänsä identiteettikeskusteluja ja pelin ”poliittista kaappaamista” ikävänä. Hänen mielestään se on tilaisuus juhlia maan monikulttuurisuutta.
– Pääsemme finaaliin joka tapauksessa, kaksoiskansalainen hehkutti NY Timesille ennen välierää, vaikka kertoi kannattavansa Marokkoa.
Marokko sai taakseen valtavaa kannatusta, koska monin paikoin sen historiallisen menestyksen koettiin edustavan niin afrikkalaisia, arabimaita kuin Palestiinaa. Marokkolaiset olivat saaneet Palestiinan tuekseen, kun maan pelaajien nähtiin pitelevän Palestiinan lippua.
Kun Algeria ja Ranska vuonna 2001 kohtasivat ensi kertaa sitten Algerian itsenäistymisen 1962, päättyi ottelu sekasortoon. Algerialaiset buuasivat Ranskan kansallislaululle ja ryntäsivät myöhemmin kentälle, mikä johti ottelun keskeyttämiseen.
Vastaavia pelkoja ei sentään MM-ottelun alla ollut, vaikka turvatoimet myös Al Baytin stadionilla olivat järeät.
Yksi traaginen onnettomuus tapahtui – 266 pidätystä
Kun MM-ottelu oli sitten tauonnut ja päättynyt Ranskan 2–0-voittoon, pääsivät juhlat alkamaan. Pariisissa Champs-Elysees'llä liehuivat Ranskan liput ja soihdut valaisivat taivasta, mutta uutistoimisto AFP:n mukaan juhlat etenivät pääosin rauhallisesti, eivätkä pahimmat pelot toteutuneet.
AFP raportoi, että tunnelma oli kiihkeä, mutta hyväntuulinen. Ranskalaiskannattajat lauloivat ”olemme finaalissa”, autojen torvet soivat ja mellakkapoliisit seurailivat autoistaan.
Poliisi oli hajottanut Riemukaaren ympärillä ilotulitteita ampuneen joukon. Lisäksi poliisi tiedotti pidättäneensä äärioikeistolaisen ryhmän, joka oli matkalla Champs-Elysees'lle ”kiellettyjen aseiden kanssa”. Monilta oli löytynyt esimerkiksi veitsiä.
Suurin tragedia sattui Montpellier'n kaupungissa, kun 14-vuotias poika jäi auton alle. Auto löytyi lähistöltä, mutta kuljettaja oli paennut paikalta.
Poliisi kertoi 20 minutes sivustolla, että auton kuljettaja oli heiluttanut ikkunasta Ranskan lippua ja ajautunut ilmeisesti sen takia merkittävästi sivuun ajoradalta.
Montpellier'stä levisi myös heti ottelun jälkeen video, jolla Ranskan ja Marokon kannattajaryhmät näyttävät heittelevän soihduilla toisiaan.
Ranskan kolmanneksi suurimmassa kaupungissa Lyonissa pidätettiin seitsemän ihmistä. Annecyn kaupungissa poliiseja kohtaan heitettiin tavaraa, ja yksi tappelussa loukkaantunut vietiin sairaalaan. Avignossa pidätettiin 14 henkilöä ilotulitteiden takia.
Myös uutistoimisto AP:n mukaan viime yön tapahtumat olivat pääosin hillittyjä. Marokkolaiset ja ranskalaiset olivat katsoneet ottelua kuppiloissa sulassa sovussa.
– Bravo marokkolaisille. Tänä iltana ei vain Ranska voita, vaan kaikki ranskankieliset ihmiset... Olemme yhdessä ja marokkolaiset ovat kanssamme finaalissa, pariisilainen Corentin Voiseux linjasi.
Ranskalaislehti Le Figaron mukaan yhteensä koko maassa otettiin kiinni 266 ihmistä, joista 167 Pariisissa. Noin 40 poliisia sai vammoja.
Le Monde ja 20 minutes kirjoittavat, että pidätetyistä 38 kuuluu tunnettuihin äärioikeistolaisjärjestöihin. Medioiden mukaan poliisit joutuivat esimerkiksi Lyonissa puuttumaan kahteen tapaukseen, joissa äärioikeistoryhmien aktivistit pyrkivät fanien kimppuun.
Belgian pääkaupungissa Brysselissä, jossa on myös huomattava marokkolainen yhteisö, noin 100 ihmistä pidätettiin myöhään keskiviikkona, kun jalkapallofanit ampuivat ilotulitteita poliiseja kohti ja vaurioittivat autoja, poliisin tiedottaja Ilse Van de Keere sanoi.
Jalkapallon MM-finaali Argentiinan ja Ranskan välillä pelataan sunnuntaina 18. joulukuuta. Lähetys alkaa Yle TV2:ssa kello 16, ottelu klo 17. Pronssiottelu Marokko–Kroatia (MTV) lauantaina 17. joulukuuta. Yle seuraa MM-kisoja tässä artikkelissa.