Yksin asuvia suomalaisia on 1,3 miljoonaa, mutta siitä huolimatta heidät on unohdettu.
Näin sanoo STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà.
30 vuodessa yksin asuvien suomalaisten määrä on kaksinkertaistunut. Suomessa asuu nyt yksin jo 1,3 miljoonaa ihmistä. Siis neljäsosa suomalaisista.
Ja jos mietitään kaikkia Suomen asuttuja asuntoja, niistä melkein puolessa asuu vain yksi ihminen.
Siksi esimerkiksi elinkustannusten nousu iskee kovasti yksin asuviin: ruokalaskun hinta nousee ja sähkölasku on kalliimpi, vaikka asuisi kerrostalossa, jota ei lämmitetä sähköllä.
Yksinasuvilla on muuta väestöä alempi tulotaso, joka selittyy sillä, että yksinasuvat ovat usein opiskelijoita tai eläkeläisiä. Kaikki yksin asuvat eivät kuitenkaan ole pienituloisia, sillä moni työssäkäyvä keski-ikäinen asuu yksin.
Joillekin yksin asuminen voi olla valinta ja osoitus siitä, että se on mahdollista.
– Kun tulotaso on noussut, yhä useammalla on siis varaa asua yksin. Tämä koskee erityisesti yksinasuvia opiskelijoita ja työssäkäyviä ihmisiä, Laina sanoo.
Yksinasuvilla arkeen kuuluvat menot ovat luonnollisesti korkeammat kuin vaikka pariskunnalla, koska kukaan ei ole jakamassa arjen menoja. Siksi säästäminenkin on vaikeampaa, kun ylimääräistä rahaa jää vähemmän käytettäväksi.
Se johtaa alempaan tulotasoon pitkällä aikavälillä, kun säästössä ei ole välttämättä yhtä suurta puskuria, tai rahojaan ei voi sijoittaa samoissa määrin kuin useamman hengen taloudessa.
Työttömäksi joutuminen tai vakava sairastuminen voivat myös heilauttaa yksinasuvan taloustilanteen päälaelleen, jos asumisen kulut on mitoitettu suhteessa palkkaan ja tulotaso romahtaa.
Ketkä oikein asuvat yksin?
Vaikka valtaosa yksin asuvista on nuoria aikuisia tai eläkeläisiä, yksin asuvista ei voi puhua yhtenäisenä ryhmänä.
Syy sille, miksi nuoret aikuiset korostuvat yksin asuvien määrässä, on yksinkertainen.
Ensinnäkin moni nuori muuttaa asumaan yksin, kun hän muuttaa ensimmäistä kertaa pois kotoaan. Se näkyy myös toisin päin yksinhuoltajavanhempien kohdalla, kun keski-iässä lasten muuttaessa pois jäädään asumaan yksin.
Sen lisäksi opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin elokuussa 2017, mikä johti siihen, että asumistukea sai enemmän, mitä enemmän oma asuminen maksoi. Se kannusti opiskelijoita asumaan ennemmin yksin kuin kimppakämpässä, ja osin siksi nuorten yksin asumisen määrä on kasvanut.
Vanhemman väestön yksin asumisen määrä taas selittyy sillä, että ikäryhmässä on paljon leskeksi jääneitä.