Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Lapin hyvinvointialue tekee uuden kunnallisvalituksen Länsi-Pohjan peruspääoman alentamisesta, edellinen valitus on yhä hallinto-oikeudessa

Oikeuden on harkittava, miltä organisaatiolta se pyytää lausuntoa valituksesta, sillä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä lakkaa vuodenvaihteessa.

Nainen menossa Mehiläinen Länsi-Pohjan keskussairaalaan marraskuussa 2021
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirillä on kuusi jäsenkuntaa. Sairaanhoitopiirin lakatessa vuodenvaihteessa tulee jäsenkunnista todennäköisesti vastapuolia Lapin hyvinvointialueen valitukseen. Kuva: Antti Ullakko / Yle
  • Marjukka Talvitie

Lapin aluehallitus tekee kunnallisvalituksen Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhtymävaltuuston marraskuisesta päätöksestä alentaa kuntayhtymän peruspääomaa 14 miljoonasta 2,5 miljoonaan euroon.

Aluehallituksen mukaan Länsi-Pohja ilmoitti ensin hyvinvointialueelle siirtyvän omaisuutensa ja teki peruspääoman alentamispäätöksen vasta sen jälkeen, ilman hyvinvointialueen suostumusta.

– Siinä on puututtu omaisuuteen, joka hyvinvointialueen näkökulmasta siirtyy lain nojalla hyvinvointialueelle ensi vuoden alussa, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela sanoo.

Päätös vähentää hyvinvointialueelle siirtyvää nettovarallisuutta ja heikentää merkittävästi hyvinvointialueen taloutta. Jos päätös valituksen johdosta kumotaan, siirtyy 14 miljoonan peruspääoma hyvinvointialueen taseeseen.

Maksetaan rahaa, jota siellä ei tosiasiassa ole

Peruspääoma muodostuu kuntien omistusosuudesta kuntayhtymässä. Alunperin omistusosuuksissa oli kyse sairaansijojen jakautumisesta jäsenkuntien välillä. Kun kuntalaki ja kirjanpitolaki muuttuivat 90-luvulla, muuttuivat sairaansijat peruspääomaksi, jotka rinnastuvat yrityksissä osakeyhtiön osakepääomaan.

– Jos peruspääomaa alennetaan, se tarkoittaa, että kuntayhtymä maksaa pääoman alentamisen jäsenkunnille. Se vähentää kassassa olevaa rahaa, tai käytännössä lisää hyvinvointialueelle siirtyvää kuntayhtymän velkamäärää. Eli sieltä maksettaisiin ulos rahaa, jota siellä ei tosiasiassa ole, Jokela selventää.

Jokelan mukaan hyvinvointialueen on valvottava, että sille siirtyy kaikki omaisuus, joka sille kuuluu siirtyä.

Kunnallisvalitus tehdään hallinto-oikeudelle. Oikeuden on harkittava, miltä organisaatiolta se pyytää lausuntoa valituksesta, sillä sairaanhoitopiirin kuntayhtymä lakkaa vuodenvaihteessa. Todennäköisesti lausuntoa pyydetään Länsi-Pohjan kuudelta jäsenkunnalta.

Hyvinvointialue käy siis ensi vuonna periaatteessa oikeutta näitä kuntia vastaan.

Edellinen valitus yhä kesken

Lapin hyvinvointialue teki samasta asiasta valituksen myös viime keväänä. Silloin puhuttiin alijäämän kattamisesta peruspääomaa alentamalla.

Hyvinvointialue oli ennen valittamista pyytänyt asiasta kannanottoa valtiovarainministeriöltä. Ministeriön mukaan sairaanhoitopiirin peruspääomaa ei ole mahdollista alentaa kirjanpitotoimenpiteenä sen alijäämän kattamiseksi tilanteessa, jossa sairaanhoitopiirin toiminta siirtyy hyvinvointialueelle. Ministeriön mukaan hyvinvointialueella on valitusoikeus päätöksestä.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri päätti alkuvuonna 2022 alentaa peruspääomaansa, jotta sen jäsenkuntien ei tarvitsisi kuitata sairaanhoitopiirin kertynyttä alijäämää rahalla. Esimerkiksi Kemin osuus alijäämästä on 4,2 miljoonaa euroa ja Tornion 2,5 miljoonaa euroa.

Tämän kunnallisvalituksen käsittely on yhä hallinto-oikeudessa kesken. Yhtymävaltuusto kumosi kesällä päätöksensä ja korjasi tilinpäätöksensä, mutta tästä päätöksestä on valitettu.

Enemmän aiheesta:

Lapin hyvinvointialue tekee kunnallisvalituksen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiristä: ei hyväksy päätöstä alijäämien kattamisesta

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin yhdeksän miljoonan euron alijäämä katetaan kuntayhtymän peruspääomalla: kuntien ei tarvitse käyttää rahaa