Säveltäjä ja musiikkivaikuttaja Ilkka Kuusisto on kuollut 91-vuotiaana. Asiasta kertoo hänen poikansa Pekka Kuusisto.
Helsingissä vuonna 1933 huhtikuun 26. päivä syntynyt Kuusisto teki harvinaisen laajan uran musiikin parissa.
Kuusisto oli säveltäjä Taneli Kuusiston poika. Isä ohjasi pojan opiskelemaan aluksi kanttoriurkurin tutkinnon vuonna 1954. Musiikinopettajaksi hän valmistui Sibelius-Akatemiasta vuonna 1958. Perhetaustasta huolimatta Kuusisto kertoi varsinaisen musiikillisen heräämisensä tapahtuneen verrattain myöhään. Tämä tapahtui, kun teini-ikäinen Kuusisto kuuli ensimmäistä kertaa jazzia.
Jazz säilyi Kuusiston rakkaana harrastuksena koko elämän ajan, veneilyn lisäksi, kuten Kuusisto totesi Ylen haastattelussa 2008.
– Kaksi harrastusta, joita on hyvin vaikea yhdistää. Aina kun vapaa-aikaa on, niin jotain pimputtelen. En aina standardeja, vaan omia improvisointeja. Niistä voi joskus joku ideanpoikanen syntyä, Kuusisto totesi.
Jazz-herätyksestä huolimatta musiikintekijänä Kuusisto suuntautui aluksi kuoronjohtajaksi ja kanttoriksi. Hän vaikutti vuodet 1959–1972 kanttoriurkurina Meilahden seurakunnassa. Samalla hän johti useita kuoroja Etelä-Suomalaisen Osakunnan laulajista (1959–71) Akateemiseen lauluun (1962–1966) ja Suomen Kansallisoopperan kuoroon (1963–1965).
Hän oli myös ahkera sovittaja. Melodikkona Kuusisto oli poikkeuksellisen taitava. Hänen sävelkielensä pysyi, monenlaisista musiikillisista mausteista huolimatta, aina tonaalisena.
Ilkka Kuusisto oli Ylen radiokuulijoiden tuttu
Ilkka Kuusiston ja Yleisradion tiet yhtyivät monet kerrat.
Vuosina 1960–1963 hän toimi Ylen apulaismusiikkipäällikkönä ja merkittävää oli hänen työnsä Radion sinfoniakuoron johtajana 1968–1977. Koska Kuusiston toimintaa leimasi todellinen moniosaaminen, hänen työnsä jälki näkyi ja kuului myös Ylen tv- ja radiotuotannoissa.
Sävel on vapaa -toivekonsertin yleisö muistaa hänet humoristina, jonka vikkelä ajatuksenjuoksu ja nokkela sanailu veivät keskustelukumppanit mukanaan.
Radio-ohjelmissa ei niin vaikeaa tai outoa musiikkikysymystä voinut esittää, etteikö Kuusistolta löytynyt valistunutta vastausta.
Musiikkimaailman hallinnollisen puolen tehtäviä Kuusisto otti vastuulleen 1980- ja 1990-luvulla. Töitä ja luottamustehtäviä oli muun muassa Musiikki-Fazerissa, Teostossa sekä Kansallisoopperassa, jonka johtajana Kuusisto toimi yhdessä Jorma Hynnisen ja Paavo Suokon kanssa vuosina 1984–1992.
Ongelmatilanteissa Kuusisto luotti rautaiseen ammattitaitoonsa, eikä jäänyt voivottelemaan. Hän oli ajattelussaan joustava sekä toimissaan nopea ja muuntautumiskykyinen.
Muumiooppera sai lapset innostumaan oopperasta
Kuusisto sävelsi 18 oopperaa, joista esikoisoopperansa Muumioopperan vuonna 1974. Muumioopperaa Kuusisto teki yhteistyössä Tove Janssonin kanssa, joka laati esitykseen libreton ja puvustuksen. Kriitikot epäilivät, mutta lapset tykkäsivät. Kuusisto tekikin paljon töitä musiikin saavutettavuuden eteen: sävelsi koukuttavia lastenlauluja ja pyrki tuomaan oopperaa laajemmalti koko kansan huviksi.
Kuusiston kulttuuriperhe oli tiivis. Osaaminen jatkui myös jälkipolvissa. Ilkan pojista Pekka ja Jaakko Kuusistosta tuli molemmista arvostettuja viulisteja ja kapellimestareita. Tytär Lotta Kuusisto on toiminut tanssija-koreografina ja laulaja-näyttelijänä. Toinen tytär Sanna Kuusisto on tanssinopettaja.
Vuosi 2022 oli Kuusiston perheelle vaikeaa aikaa, kun Jaakko Kuusisto menehtyi syöpään 48-vuotiaana helmikuussa. Ilkan toinen vaimo, Pekan ja Jaakon äiti Marja-Liisa Kuusisto kuoli 77-vuotiaana maaliskuussa.
Vuosikymmeniä kestäneestä musiikkiurasta Kuusisto sai Pro Finlandia -mitalin vuonna 1984 ja Säveltaiteen valtionpalkinnon vuonna 2007. Professorin arvon Kuusisto sai vuonna 1992.
Kuusisto oli menneen ajan monitaituri, jonka lahjat kattoivat oikeastaan kaiken musiikin tekemiseen, esittämiseen ja siitä puhumiseen liittyvän.
Viimeisinä vuosinaan Kuusisto kärsi muistisairaudesta. Väsymätöntä säveltäjää jäävät kaipaamaan lapset, lapsenlapsia, laaja perhepiiri ja suuri joukko ystäviä ainutlaatuisen uran varrelta.
Lisää aiheesta:
Ilkka Kuusisto, musiikin monipuolisuusmies
Muokattu 20.2. kello 16.03: Lisätty tieto Kuusiston toisesta tyttärestä.
Juttua korjattu 20.2. kello 16.19: Korjattu jutun viimeinen virke viittaamaan Kuusiston lapsiin. Aluksi siinä mainittiin vain Kuusiston poika.