Ne ovat hyvin ohuita, kevyitä, kauniita, värikkäitä ja todella helposti särkyviä. Nimittäin saksalaiset Lauschan pikkukaupungin kotipajoissa valmistetut kuusenkoristeet, jotka tunnetaan ympäri maailmaa.
– Lauschan tuotannosta näkyy, mihin päin maailmaa niitä on tarkoitus myydä. Aiheet voivat olla hyvin erilaisia, mukana on esimerkiksi banaaneja ja leijonia, kertoo Uta Laurén Suomen lasimuseosta, Riihimäeltä.
Ja toden totta, lasimuseon aulan myyntitiskillä on kaupan esimerkiksi bikiniasuisen naisen vartalo, kuuseen laitettavaksi.
Lasimuseossa on vielä vuoden loppuun asti esillä Lauschan joulukoristeita Lauschasta maailmalle -näyttelyssä.
Köyhissä oloissa koko perhe osallistui koristeiden tekoon
Lauscha sijaitsee Thüringenin osavaltiossa, Saksan itäosissa, jossa on valmistettu lasia jo 1500-luvun lopulta asti. Syvässä laaksossa asuvat perheet erikoistuivat tekemään ensin lasihelmiä, joista sittemmin kehitettiin koristeita joulukuuseen.
– Miehet puhalsivat ja naiset hopeoivat, maalasivat ja pakkasivat tuotteet, Uta Laurén kertoo.
Kotipajoissa työskentelivät myös lapset, sillä alueella leipä oli tiukassa.
18O0-luvun lopulta lähtien Lauschan koristeita myytiin jo kaikkialla Euroopassa ja Amerikassa. Menestystä vauhdittivat koristeisiin ihastuneet Euroopan kuningashuoneet, aateliset ja porvarit. Läpilyönti maailmalle syntyi Woolworths-kauppaketjun kautta.
– Ja ne menivät siellä kuin kuumille kiville. Siitä tuli lauschalaisille todella iso asiakas, jolle meni tavaraa todella paljon, Laurén kertoo.
Nykyään ohuen ohuita lasisia joulukoristeita tehdään myös Tšekissä, Puolassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa.
Lauschassa kotiteollisuus on kilpailun myötä supistunut. Enää ei kaasulampun hehkua näy jokaisen talon ikkunoista. Koristeiden teko keskittyy yhä enemmän pajoille, jotka myyvät tuotteitaan maailmanlaajuisesti ja paljon.
Suomen lasimuseossa museoammattilaisia kiinnostaa yksinkertainen valmistustekniikka, joka on koko ajan säilynyt suurin piirtein samana.
Valmistuksessa käytetään ohuita lasipuikkoja, joita lämmitetään kaasuliekillä ja puhalletaan kuplan muotoiseksi. Sitten lämmennyttä lasia puhalletaan vielä vähän auki ja laitetaan metallimuottiin, jossa syntyy esimerkiksi lintu, joulupukki tai hedelmä.
Lasiset kuusenkoristeet kiinnostavat taas
Lauschan näyttely on jo kolmas kerta, kun Suomen lasimuseo esittelee herkkiä ja värikkäitä kuusenkoristeita.
Kiinnostusta tuntuu olevan. Museossa kävi marraskuussa noin 6 000 vierasta. Se on paras marraskuussa tehty luku vuosiin.
Lauschassa ja muuallakin tehtyjä lasisia kuusenkoristeita myydään museon kaupasta erityisesti joulun alla.
Koristeita on tehnyt riihimäkeläisille tutuksi myös paikallinen Suomi-Saksa yhdistys, joka on kaupannut niitä kaupunkilaisille omilla joulumarkkinoillaan.
– Omassa kuusessani on vanhanaikaisia malleja. Pidän siitä, että koriste on tehty vanhalla muotilla, Uta Laurén tunnustaa.
Joillekin Lauschan kaasuliekin avulla suupuhalletuista, käsinmaalatuista palloista ja koristeista on tullut myös keräilykohde. Lasiset koristeet tuntuvat tekevän jonkinlaista paluuta.
– Nämä ovat tietyssä mielessä vaarallisia keräilykohteita, koska menevät helposti rikki. Silloin pitää päättää, että uskaltaako niitä laittaa kuusen vai ei, Laurén naurahtaa.
Emigranttiperheeltä saatu harvinaisuus pääsi näyttelyyn
Riihimäkeläisellä Isabella Sundbergillä on lasisia joulu- ja pääsiäiskoristeita yli 200 kappaletta. Määrä karttuu omien hankintojen lisäksi ystävien, sukulaisten ja naapureidenkin avulla.
– Pidän erikoisista lasikoristeista. Minulla on esimerkiksi hampurilainen ja Taalainmaan hevonenkin.
Tänä vuonna Sundberg osti museokaupasta Lauschassa valmistettuja joulukoristeita. Mukaan tarttui pöllö, käkikello, hyasintti ja sieni.
Lasimuseon näyttelyyn kelpuutettiin Isabella Sundbergin kokoelmasta yksi erikoisuus. Se on parin peukalon kokoinen, vaatimattoman näköinen lasinen kori.
Uta Laurén tunnisti sen Lauschassa tehdyksi ja tiesi valmistustavan perusteella, että kuusenkoriste on tehty joskus 1800-luvun lopulla. Vastaavaa ei löytynyt edes Lauschan museon esineistä.
– Se oli alun perin minun isomummin, Tekla Nybergin, joulukuusenkoriste. Hän antoi sen mummolleni, joka antoi sen minulle, Sundberg kertaa.
Tekla Nyberg oli työskennellyt piikana emigranttiperheessä, jossa vanhoja koristeita lahjoitettiin palvelusväelle, kun oli aika hankkia uusia.
Entä riippuvatko kerätyt lasiset koristeet jouluna Sundbergin kuusessa?
– Suojelen niitä. Lapset sekä kissa ja koira tietävät ettei kuuseen ja koristeisiin kosketa.
Alta voit katsoa 22.12.2022 julkaistun tv-jutun aiheesta.
Voit keskustella aiheesta maanantai-iltaan 26.12.2022 klo 23:een saakka.