Joulun pyhien aikana monen meistä on tullut syötyä liikaa ja lopputuloksena on turvotusta sekä ikäviä vatsanväänteitä.
Suolistosairauksia poteville nämä oireet ovat arkipäivää.
Helsinkiläinen Camilla Grandén, 29, on yksi tuhansista suomalaisista, jotka ovat sairastuneet IBS:hen (irritable bowel syndrome) eli ärtyneen suolen oireyhtymään.
– Olen huomannut, että kun puhuu suolistosairauksista, niin moni luulee, että se on sitä, että sulla on ilmaa vatsassa tai vähän turvottaa. Mutta esimerkiksi se turvotus on sellaista, että olen joutunut lähtemään kotiin, koska se tekee niin kipeää. Sattuu vatsaan ja kipu säteilee selkään.
IBS on suolen toiminnallinen häiriö, jolloin suoli muun muassa ei pysty käsittelemään kaikkia ruoka-aineita. Pääsääntöisesti IBS:ää ei luokitella sairaudeksi vaan suolen hankalaksi ominaisuudeksi, mutta Helsingin yliopistollisen sairaalan vatsakeskuksen gastroenterologi Clas-Göran af Björkestenin mukaan tämä voi kivuliaasta ja voimakasoireisesta ärtyneestä suolesta kärsivästä tuntua vähättelyltä.
– Korostan, että kyllä ne oireet voivat siitäkin huolimatta olla hyvin vaikeita ja on hyvin väärin henkilöä kohtaan, jolla on vaikeita oireita, sanoa, että tässä ei ole mitään vikaa. Voi olla vikaa siitä huolimatta, vaikkei ole sairaudesta kyse.
”Alkuvuosi meni ihan sumussa”
Ärtyneen suolen oireyhtymän lisäksi Camilla Grandénilla diagnosoitiin vuoden 2022 alussa IBD:hen (inflammatory bowel diseases) kuuluva haavainen paksusuolentulehdus. Sairaus toi mukanaan vetämättömyyttä ja tavallisen arjen pyörittämisestä tuli hänelle vaikeaa.
– Todella aktiivinen tulehdus tuolla suolessa vaikutti siihen, että musta tuntuu, että koko alkuvuosi meni ihan sumussa, koska energiatasot oli ihan olemattomat. Mutta toisaalta olen kiitollinen jokaisesta niistä hetkestä, kun on parempi olo ja pystyn tekemään asioita.
IBD on pitkäaikainen tulehduksellinen suolistosairaus, jossa osa suolistosta tulehtuu. Suolitulehdus aiheuttaa usein ripulia ja suolen limakalvoille voi tulla haavoja, jotka vuotavat. Haavaisen paksusuolitulehduksen lisäksi IBD:hen lukeutuu Crohnin tauti.
IBS:ää eli ärtyneen suolen oireyhtymää hoidetaan pääosin ruokavalion muutoksilla, mutta IBD vaatii lähes aina lääkehoitoa. Tulehduksellinen tila voi altistaa hoitamattomana esimerkiksi ravintoaineiden puutoksille tai toimintakyvyn huomattavalle heikkenemiselle.
Joulu on ruokien aikaa – ja se voi ahdistaa
Camilla Grandén kertoo olevansa onnekas, kun voi viettää joulun pyhät perheensä kanssa, eikä silloin tarvitse stressata ruokailuista.
– Äitini syö myös gluteenittomasti ja tietää tasan tarkkaan mitä voin syödä ja mitä en.
Pikkujouluissa hän toisinaan vaivautuu, kun tarjolla saattaa olla vain ”normaalivatsaisten” ruokia.
– Menen juhliin ja joudun siihen tilanteeseen, että en mä voi syödä tuota tai tuota, mutta toisaalta en haluaisi kääntää sitä tilannetta itseeni. Joidenkin ystävien kanssa on sovittu, että tuon omat jutut.
Grandén on ilahtunut siitä, että yhä enenevässä määrin ravintoloissa ja kahviloissa on gluteenittomia ja laktoosittomia vaihtoehtoja, jotka sopivat hänen ruokavalioonsa. Silti valmiista menuista voi olla vaikea löytää tuotteita, joissa olisi otettu huomioon laajemmin suolistosairaiden ruokarajoitteet. Vältettäviä ruoka-aineita ovat esimerkiksi pavut, sipulit ja kaalit.
Joulupöydässä Grandénille maistuu erityisesti äidin tekemät herkut kuten blinit ja porkkanalaatikko.
– Tiedän, että niitä on turvallista syödä. Mutta jos laitan blinien päälle mätiä, jossa on punasipulia, niin se aiheuttaa oireilua.
Normien rikkomista
Grandén haluaa omalla toiminnallaan rikkoa suolistosairauksista puhumisen tabua.
– Suolistosairauksiin liittyy uloste ja verenvuoto, jotka ovat joillekin ihmisille epämukavia keskustelun aiheita. Mutta meille, jotka sairastetaan näitä, ovat ne päivittäisiä keskustelun aiheita. Kyllä se tuntuu hassulta, että mä voin kertoa jollekin, että olin viime viikon kuumeessa ja flunssassa, mutta sit kun joku kysyy mun sairaudesta, mä alan kiemurrella sen takia, että mä en tekisi epämukavaa oloa toiselle henkilölle.
Grandén pyrkii normalisoimaan suolistosairauksista puhumista, jotta tulevaisuudessa niistä voitaisiin keskustella yhä vapautuneemmin.
– Ihmisten ei pitäisi vielä sen sairauden ja kipujen lisäksi potea ääretöntä häpeää siihen päälle. Siksi näistä pitää puhua ja sen takia olen näistä itse äänekäs.
Sairauden kourissa vertaistuki on noussut hänelle tärkeäksi.
– Ei kenenkään tarvitse yksin jaksaa. Eli mitä enemmän näistä asioista puhutaan, sitä enemmän myös ihmiset ymmärtävät: hei mä en ole yksin tämän kanssa. Plus sitten sen takia, että jos itse kokee oireita, voi ymmärtää, että kyseessä voi olla suolistosairaus ja se voidaan saada ajoissa kuriin.
Suolistosairauksiin liittyvät vahvasti Grandénin mukaan itsetunto-ongelmat, sillä oma kehonkuva saattaa muuttua nopeastikin esimerkiksi lääkkeenä käytettävän kortisonin aiheuttaman turvotuksen myötä tai paino voi pudota jatkuvan ulostamisen takia.
– Sairastuminen on henkisesti että fyysisesti rankkaa, mutta siitä ei puhuta, että kroppa saattaa muuttua suuntaan jos toiseen. Valehtelisin jos väittäisin, ettei se vaikuttaisi itsetuntoon.
Grandén kehottaa kuitenkin armollisuuteen omaa kehoaan kohtaan.
– On hyvä muistaa, kuinka upea ja mieletön oma kroppa on. Helposti saattaa suuttua omalle kropalle kun se sairastaa, mutta on hyvä muistaa, että se koettaa jaksaa ja parantaa itseään.
”Ikävä sivutuote hyvästä elintasosta”
IBD eli tulehdukselliset suolistosairaudet ovat yleistyneet Suomessa kovaa vauhtia. Kelan tilastojen mukaan 1980-luvulla reilut 3 000 suomalaista sai lääkekorvauksia sairauteen. Vuosi sitten vastaava luku oli jo melkein 57 000.
– Eli yli prosentti suomalaisista. Se kuulostaa todella hurjalta luvulta, gastroenterologi af Björkesten pohtii.
Hänen mukaansa keinoja IBD:n yleistymisen pysäyttämiseksi ei ole löydetty, mutta monet tekijät vaikuttavat siihen, että suolistosairauksia potee yhä useampi.
– On perintötekijöitä ja erilaisia ympäristötekijöitä, ja voi olla joku lieväasteinen infektio, joka laukaisee tämän koko immuunivasteen siellä suolessa.
Hyvällä hygieniatasolla on huomattu olevan yhteys suolistosairauksien lisääntymisen kanssa. Gastroenterologin mukaan suolistosairauksia esiintyy länsimaissa paljon enemmän kuin kehittyvissä maissa.
– Hygienialla voidaan suojautua infektiotaudeilta, mutta saattaa olla, että hyvä hygieniataso johtaa siihen, että immunologia lähtee herkästi reagoimaan johonkin ärsykkeeseen, johon sen ei kuuluisi. Näyttää, että suolistosairaudet ovat ikävä sivutuote meidän hyvästä elintasosta, af Björkesten kertoo.