Ruokahävikkiä jää kaupoista ja lahjoittajilta aiempaa vähemmän jaettavaksi vähävaraisille. Syynä on yleinen hintojen nousu. Kauppojen maksavat asiakkaat suosivat yhä enemmän punalaputettuja tuotteita eli tarjousruokaa. Kaupat ovat myös uusineet tilausjärjestelmiään ja tilausmäärät ovat tarkentuneet, mikä vähentää hävikkiä.
Sinänsä hävikin vähyys ja ruoan hukkaamisen pienentyminen ovat hyvä asia. Kääntöpuolena se näkyy ruoka-avun vähenemisenä vähävaraisille.
Tähän yhtälöön ei helpotusta tuo se, että ruoka-avun tarvitsijoiden määrä on kasvanut roimasti, jopa kaksinkertaistunut. Ruokajakelussa Rovaniemen Kansalaistalolla käy enemmän avun tarvitsijoita kuin alkuvuonna. Normaalipäivinä ruokaa käy hakemassa ainakin 120 - 170 henkilöä, kun vuosi sitten määrä oli muutamissa kymmenissä, noin 60.
Avuntarvitsijoiden määrää nostavat myös ukrainalaiset pakolaiset. Heitä ruokajonossa on noin puolet.
Rovaniemellä Kansalaistalolla oli joulun jälkeinen ylijäämäruoan jakelu tiistaina. Ruoanhakijoita oli melkein sata. Yksi heistä on rovaniemeläinen eläkeläinen Juha Wallén.
Kaikille tarvitsijoille riitti ruokaa joulun jälkeen tiistaina. Näin ei ole aina. Hävikkiruoan vähyys näkyi eritoten viime viikolla, kun jaettavaa ei ollut.
– Edellisviikolla ei kukaan saanut mitään. Ei ollut yhtään ruokaa. Ei leipää, ei mitään. Kaupoilla ei ollut, mitä antaa, Wallén kertoo.
Kansalaistalolla jaetaan myös koulujen ja päiväkotien hävikkiruokaa. Aamukymmeneltä ruokajakelun tarjotessa “ei-oota” viime viikolla Juha Wallén sai onneksi lounaan puoliltapäivin.
– Odotin, että tuli kouluruokaa. Siinä oli lohilaatikkoa. Se pelasti sen päivän.
Kansalaistalossa toimivan Rovaniemen Neuvokkaan toiminnanjohtaja Marika Ahola sanoo kauppojen ruokahävikin ja sen myötä lahjoitettavan ruoan vähentyneen merkittävästi. Se näkyy ruokajakelussa myös joulun jälkeen.
– Aiempina vuosina meille tuli peräkärrytolkulla esimerkiksi joululaatikoita. Kaupassa oli saatettu tilata liikaa ruokaa ja niitä ei ollut mennyt kaupaksi. Silloin meillä oli todella paljon jaettavaa. Siihen verrattuna nyt on ihan selkeästi vähemmän jaettavaa. Joulutorttuja oli nyt, mutta muuten on hyvin arkista ruokaa jaettavana, Ahola kertoo.
Vuodenvaihteesta alkaen jakelupäiviä tulee vähemmän
Kansalaistalolla ruokaa on jaettu tarvitseville tänä vuonna jokaisena arkipäivänä, mutta se muuttuu vuoden vaihteessa.
– Nyt välipäivinä jaamme ruokaa vain tiistaina ja perjantaina. Mutta talo on auki ja täällä voi käydä aamukahvit juomassa, sanoo toiminnanjohtaja Marika Ahola.
– Ensi vuoden puolella jaamme ruokaa maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Jotta voimme tarjota enemmän ruokaa niille hakijoille, jotka sitä tulevat hakemaan niinä päivinä. Tietysti joka arkipäivä jaamme lämmintä lounasta, Ahola sanoo.
– Täällä käy ihan laidasta laitaan porukkaa. Suurin osa on eläkeläisiä, sairaseläkeläisiä, sitten on työttömiä, lapsiperheitä. Nyt käy aika paljon ukrainalaisia. Tämä on avoin kaikille. Kuka tahansa voi tulla hakemaan ruokaa. Meidän ruokaringissä on lähes 40 vapaaehtoista. On kuskeja, ruoan jakajia, seurusteluväärtejä, Asukastuvan vastaava Mika Törmänen kertoo.
Ruoka-avun järjestäminen piti jouluna diakonit kiireisinä
Ruoka-avun tarve näkyi joulun aikana myös seurakunnan diakoniatyössä. Jouluun valmistautuminen tarkoitti jatkuvaa puhelimenpirinää ja avunpyyntöjä esimerkiksi Kemin seurakunnan diakoniatyöntekijöille.
Diakoniatyöntekijä Heli Tuokkola kertoo, että avun tarve on aina jouluisin suuri, mutta ruoka-apua pystyttiin järjestämään kaikille tarvitsijoille. Joulun pyhät sujuivat diakoniapäivystyksessä rauhallisesti.
Huolta ihmisissä aiheuttivat erityisesti kohonneet ruokakustannukset.
– Varsinkin pienituloiset ihmiset yrittävät säästää ja laittaa joulua ja meidän apu tulee sitten viimeiseen sijaan, Tuokkola kuvailee.
Lue myös:
Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 29.12. klo 23 saakka