Joulupäivän aamuna jumalanpalveluksen aikaan alkanut Rautjärven kirkon tulipalo on kuohuttanut Suomea. Erityisesti tunteet ovat nousseet pintaan Rautjärvellä ja sen naapurikunnissa.
– On paha mieli ja ärsyttää, sanoo ruokolahtelainen Antti Henttonen.
Henttosen turvallisuudentunnetta kirkon polttaminen ei kuitenkaan ole horjuttanut.
– Pettymys ja suru on siitä, että tällaista tapahtuu. Maailmassa on tarpeeksi pahaa muutenkin, Henttonen sanoo.
Myöskään ruokolahtelaiselta Maire Pulkkiselta ei heru ymmärrystä.
– En jaksa ymmärtää, kuka tekee niin, Pulkkinen sanoo.
Kodinturvajoukot esillä puhelussa
Rautjärven kirkon palo alkoi joulupäivänä kello 8:n jälkeen. Tuolloin jumalanpalvelusta oli seuraamassa 30–40 ihmistä. He kaikki pelastuivat.
Palo on osoittautumassa tuhopoltoksi, jossa oli ainekset vakaviin seurauksiin – ihmishenkien menetyksiin.
Rautjärven kirkon palo on kirkkoherra Leena Haakanan mukaan horjuttanut turvallisuudentunnetta Rautjärven kyläyhteisössä.
– Minulle on esimerkiksi soitettu ja ehdotettu kodinturvajoukkojen perustamista. Ajatus siinä on ollut, että puolustetaan meille rakkaita paikkoja, Haakana sanoo.
Hänen mukaansa ehdotus kuvastaa sitä, että turvallisuudentunne on joillakin murentunut. Siihen on voinut vaikuttaa paitsi kirkon palo, myös muut asia, kuten Ukrainan sota.
Haakanan mielestä ehdotus kodinturvajoukkojen perustamisesta on osittain myös rakkauden osoitus. Sellaista ei kuitenkaan aleta järjestää.
– Ajattelen, että on hienoa, että ihmiset välittävät, Haakana sanoo.
Rautjärven kirkon rauniot savusivat vielä tiistaina, kaksi päivää palon syttymisen jälkeen:
Pidä huolta perusasioista
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten sosiaali- ja kriisipäivystyksen toimintayksikön esimies Sanna Aho oli paikalla Rautjärvellä tapaninpäivänä järjestetyssä hartaushetkessä sekä sen jälkeisessä keskustelutilaisuudessa. Hänen mukaansa hartauteen osallistui satoja henkilöitä ja keskustelutilaisuuteen kymmeniä.
Tapaninpäivän jälkeenkin kriisipäivystykseen on ottanut yhteyttä useita ihmisiä.
– Ihmiset reagoivat mieltä järkyttäviin tilanteisiin hyvin eri lailla, kertoo Sanna Aho.
Kriisitilanteessa on tärkeää huolehtia itsestään ja läheisistään.
– Ihan perustarpeet, eli nukkuminen, syöminen ja nesteytyksestä huolehtiminen, ovat tärkeitä, Aho sanoo.
Ihmiset oireet voivat vaihdella laajasti fyysisistä henkisiin oireisiin. Lasten kanssa on hyvä jutella lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden.
– Valehtelu ei kannata, Aho sanoo.
Tärkeää on olla läsnä ja kuunnella lasta. Lapsille turvallisuuden tunnetta tuo arjen ja rutiinien jatkuminen mahdollisimman normaaleina.
Kuuntele alta, mitä Sanna Aho Eksoten sosiaali- ja kriisipäivystyksestä kertoo järkyttyneen ihmisen auttamisesta:
Arki saapuu jälleen
Sanna Ahon mukaan turvallisuudentunne syntyy siitä, että elämä jatkuu mahdollisimman normaalisti. Tärkeää on myös keskittyä omiin voimavaroihin eli itselleen tärkeisiin ja mieltä rauhoittaviin asioihin.
Alkuvaiheen tuntemukset voivat kestää 2–3 viikkoa.
– On tavallista, että tuntemukset saattavat tulla myöhemmin. Ihmisen mieli toimii niin, että se vastaanottaa asioita pieninä palasina, Aho sanoo.
Hänen mukaansa on tärkeää, että auttaja kuuntelee ja antaa tilaa kriisin kokeneelle kertoa kokemuksistaan.
– Auttajan ei pidä ajatella, että joku asia on vakavampi kuin joku toinen. Silloin on riski, että omalla suhtautumisellaan ruokkii kriisiä, ja se nousee suuremmaksi kuin mitä se alun perin henkilön mielessä oli.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja kriisipäivystys palvelee numerossa 040-651 1828 ja mielenterveys- ja päihdepalveluiden palvelunumero on 05-3524610.