Liiallista voimankäyttöä esihenkilöiden katsoessa toimintaa läpi sormien, tilanteiden tietoista kärjistämistä, kameroiden katvealueiden hyödyntämistä ja tapahtumien kaunistelua poliisille. Kielletyillä haalarikameroilla väkivallan kuvaamista ja kovilla otteilla leveilemistä.
Näin junissa ja asemilla työskennelleet turvallisuusalan ammattilaiset kuvaavat työkulttuuria rikosepäilyjen keskiöön joutuneessa työyhteisössä.
Avarn Securityn kuutta järjestyksenvalvojaa epäillään useista väkivaltarikoksista. Nyt julki tulleiden rikosten epäillään tapahtuneen juna-asemien läheisyydessä Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla.
Ylen lähteiden mukaan väkivaltaongelma on kuitenkin paljon laajempi. Kuuden järjestyksenvalvojan kiinni jäämisen uskotaan olevan vain jäävuoren huippu.
Haastattelimme kolmea junien ja juna-asemien järjestyksenvalvojina aiemmin työskennellyttä henkilöä. Henkilöt esiintyvät tässä jutussa nimettöminä. Yle on vahvistanut kirjallisista todisteista ja henkilölähteistä, että he ovat viime vuosien aikana työskennelleet muutamista kuukausista useisiin vuosiin samassa paikassa kuin epäillyt.
Haastateltavat kuvaavat asemien ja junien järjestyksenvalvojien työyhteisöä sisäänpäinlämpiäväksi.
Entiset työntekijät kertovat toimintatavoista ja käytännöistä, joista moni ei kestä päivänvaloa.
Kohteessa lähivuosina lyhytaikaisesti työskennellyt turvallisuusalan ammattilainen kertoo, että hän järkyttyi toimintakulttuurista. Hänen mukaansa iso osa järjestyksenvalvojista ihannoi voimankäyttöä ja suhtautui ihmisiin halveksuen.
– En ole ikinä elämäni aikana ollut tuollaisessa paikassa töissä, entinen avarnilainen toteaa. Hän on työskennellyt useissa muissakin turvallisuusalan yrityksissä.
Entiset työntekijät kuitenkin painottavat, että yksittäisen kohteen toimintatapoja ei tule yleistää koskemaan kaikkia turvallisuusalan ammattilaisia: enemmistö alan tekijöistä on ammattilaisia, jotka noudattavat lakia.
Vaikka entiset työntekijät arvioivat kyseenalaisten toimintamallien olevan kohteessa hyvin yleisesti käytössä, myös siellä työskentelee henkilöitä, jotka toimivat lain ja sääntöjen mukaan.
Kohteesta ”kerätään pisteitä”
Kyseinen valvontakohde, työpaikka, tunnetaan avarnilaisten keskuudessa yleisesti ”haastavana”. Moni alalle juuri tullut hakee sieltä meriittejä eli näyttöä osaamisestaan.
Rikoksista epäillyt ovat syntyneet vuosina 1991–2002. Heistä viisi on vasta uransa alkuvaiheessa olevia, parikymppisiä nuoria. Käräjäoikeus on vanginnut epäillyistä viisi. Avarn kertoi eilen irtisanoneensa kaikki kuusi epäiltyä järjestyksenvalvojaa.
Epäillyt kuvasivat teot. Tapausten tutkinnanjohtaja vahvisti tänään Ylelle, että epäillyt käyttivät itse hankkimiaan, päälle puettavia kameroita, vaikka työnantaja on kieltänyt niiden käytön.
Haalarikameroita on käytössä muillakin, Ylen haastattelemat järjestyksenvalvojat kertovat.
Vuosia kohteessa työskennellyt turvallisuusalan osaaja arvioi, että kovilla otteilla ”kerätään pisteitä” vanhemmilta kollegoilta.
Vaativassa kohteessa hankalien tilanteiden haltuunotto edellyttää joskus myös voimakeinojen käyttöä. Ylelle kuitenkin kerrotaan toimintatavoista, joissa järjestyksenvalvojat tietoisesti pyrkivät kärjistämään tilanteen.
– Ihmiset ovat suoraan sanoneet, että jos kiinniottoa ei muuten tule, he saavat kyllä provosoitua tilanteen siihen pisteeseen, kohteessa pitkään työskennellyt entinen työntekijä kertoo.
Lyhytaikaisesti kohteessa työskennellyt henkilö kertoo todistaneensa tilannetta, jossa yhteistyökykyisen ja -haluisen asiakkaan normaali ohjeistaminen päätyi asiakkaan pahoinpitelyyn kollegoiden toimesta erään aseman läheisellä alikulkusillalla.
– Ei siinä uskalla itse mennä väliin, hän toteaa.
Katvealueita hyödynnetään peittelyssä
Poliisin tällä hetkellä tutkimat rikokset ovat tapahtuneet Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa pääradan läheisyydessä. Julkitulleita tekoja yhdistää se, että ne on tehty asemien välittömässä läheisyydessä, paikoissa, jonne kameravalvonta ei yllä.
Ylen lähteiden mukaan kameravalvonnan katvealueita käytetään työssä järjestelmällisesti. Liiallisesta voimankäytöstä ei haluta jäävän todistusaineistoa.
Katvealueista osa sijaitsee aivan asemien välittömässä läheisyydessä. Valvonta ei yllä myöskään hisseihin. Ilta-Sanomien haastattelemien entisten avarnilaisten mukaan toimelle on myös oma nimi: hissittäminen.
Kohteessa valvontakameroita hallinnoi Avarn.
– Olen kuullut, kun kamera on pyydetty kääntämään toiseen suuntaan, yksi lähteistä kertoo.
Työntekijät: Esihenkilöt ovat tietoisia
Vaikka huomio nyt keskittyy kuuteen tapaukseen, kyseessä ei ole ensimmäinen kerta kun, Avarnin työntekijöitä syytetään väkivaltarikoksista.
Ylen vuonna 2021 tekemän selvityksen mukaan Avarn Securityn järjestyksenvalvojat olivat vastanneet pääkaupunkiseudun käräjäoikeuksissa ainakin 21 syytteeseen vuosina 2016–2020. Syytteissä oli kyse nimenomaan asemilla ja junissa tapahtuneista väkivaltatilanteista.
Poliisi ei ole tavoittanut nyt tutkinnassa olevien rikosepäilyjen kaikkia asianomistajia. Jos tapauksista ei ole kuvamateriaalia, ollaan usein sana sanaa vastaan -tilanteessa.
Ylen lähteiden mukaan tapauksissa, jotka päätyvät poliisin selvitettäviksi, järjestyksenvalvojat kertovat tapahtuneista usein vain osatotuuden. Toiminnan kohteen tekemisiä liiotellaan ja omia toimia kaunistellaan.
Entiset työntekijät väittävät lähiesihenkilöiden tietävän varmasti, mitä kohteessa tapahtuu.
– Jos joku kentällä toimivista esihenkilöistä sanoo, että ei ole tietoinen, pitää olla joko sokea tai tyhmä, paikassa vuosia työskennellyt lähde kertoo.
Avarnin toimitusjohtaja Niclas Sacklén ei halunnut kommentoida tarkemmin Ylen saamia tietoja. Ylen tekstiviestillä tavoittaman toimitusjohtajan mukaan hän ei tunnista toimintamallia.
Katso myös ruotsalainen dokumenttisarja Järjestyksenvalvojat Yle Areenassa: