Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Nämä kymmenen tärkeää asiaa arjessasi muuttuvat vuonna 2023

Useita sosiaalietuuksia korotetaan ensi vuonna. Eläkeputkeen pääsy vaikeutuu.

Kela Itäkeskus.3.2.2021.
Monet eläkeläisten, opiskelijoiden ja pienituloisten lapsiperheiden etuudet nousevat hieman ensi vuonna. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle
  • STT
  • Anna Näveri

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Vuoden vaihduttua moni arkinen asia muuttuu, kun uusia lakeja ja asetuksia astuu voimaan. Esimerkiksi kelan tukiin tulee korotuksia ja sote-uudistus astuu voimaan.

Kokosimme alle listan keskeisistä muutoksista.

1. Hyvinvointialueet

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Poikkeuksena on Helsinki, jossa sote- ja pelastuspalvelujen järjestämisvastuu säilyy kaupungilla.

Hyvinvointialueilla on velvollisuus järjestää myös paperittomille välttämättömiä kiireettömiä terveyspalveluita.

Lue lisää: Tällaisia muutoksia voi odottaa, kun uudet hyvinvointialueet aloittavat vuodenvaihteessa

Valitse alla olevalta kartalta oma hyvinvointialueesi, niin saat lisää tietoja.

2. Yksityisen terveydenhuollon Kela-korvaukset

Sote-uudistuksen myötä yksityisen terveydenhuollon Kela-korvaukset muuttuvat.

Yksityislääkärin vastaanottokäynnistä saa edelleen Kela-korvausta, mutta valtaosa yksityislääkärin määräämien hoitojen ja tutkimusten Kela-korvauksista poistuu vuoden vaihduttua.

Korvaus säilyy ainoastaan mielenterveyden tai suun hoidossa, jonka on määrännyt erikoislääkäri tai hammaslääkäri.

Kela antaa verkkosivuillaan esimerkkejä: Silmälääkärin vastaanotosta saa edelleen Kela-korvausta, mutta silmätutkimukset pitää maksaa itse. Yksityisen psykiatrin vastaanottokäynnistä ja hänen määräämistään laboratoriokokeista saa puolestaan jatkossakin Kela-korvausta.

Kuuntele minuutissa, mitä vuodenvaihteessa tapahtuu terveydenhoidolle!
Mikä muuttuu vuodenvaihteessa niillä alueilla, joilla maakuntamalli on jo ollut käytössä? Toimittajana Mirjam Tahkokorpi.

3. Sähkötuet

Korkeisiin sähkölaskuihin voi vuoden alusta lähtien saada tukea joko verotuksen tai Kelan kautta. Lisäksi tulossa on kertakorvaus.

Verovähennykseen on oikeutettu, jos kotitalouden sähköenergian menot ovat tammi–huhtikuussa yhteensä yli 2 000 euroa. Summaan ei lasketa sähkönsiirtoa, vaan pelkkä sähköenergia.

Jos pienten tulojen vuoksi veroja ei kerry riittävästi vähennyksen saamiseen, Kelasta voi hakea suoraa sähkötukea. Tuen omavastuun raja on kuitenkin 400 euroa kuussa.

”Neljälle talvikuukaudelle” on tulossa myös kertakorvaus, jota saa yli 100 euroa kuukaudessa ylittävästä sähkölaskusta. Yksityiskohdat ovat vielä hieman auki, mutta korvaus perustuu marras–joulukuun toteutuneeseen sähkölaskuun. Oma sähköyhtiösi vähentää summan suoraan sähkölaskusta, todennäköisesti maaliskuussa.

Lue lisää: Tämä sinun kannattaa tietää hallituksen uudesta sähkötuesta

Lue lisää: Sähkön verovähennys ja Kelan suora tuki

Kertakorvauksen yksityiskohdista osa on vielä auki, mutta tämä siitä tiedetään nyt.

4. Eläkkeet ja Kelan tuet

Kaikkiin kansaneläkeindeksiin sidottuihin Kelan etuuksiin tulee vuoden alussa noin neljän prosentin indeksikorotus.

Työeläkeindeksi nousee vuoden alussa lähes seitsemän prosenttia. Indeksi vaikuttaa jo eläkkeellä olevien työeläkkeisiin.

Myös kansaneläkkeen ja takuueläkkeen enimmäismäärät nousevat ensi vuonna.

Taiteilijat ja luovan alan ammattilaiset saavat myös aihetta iloon, sillä vuoden vaihduttua tekijänoikeuskorvaukset eivät enää leikkaa sovitellun työttömyysetuuden summaa.

Vauva on aikuisen sylissä ja pitää aikuisen käsivarrella kättään. Lähikuva.
Lapsiperheille tulee ensi vuodeksi väliaikaisesti korotuksia Kelan tukiin. Kuva: Jasmina Kauta / Yle

5. Lapsiperheille väliaikaisia korotuksia

Pienituloisten lapsiperheiden tukia korotetaan väliaikaisesti ensi vuoden ajaksi.

Lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee viidellä eurolla kuukaudessa ja opintorahan huoltajakorotus nousee 10 eurolla kuukaudessa.

Työttömyysturvan lapsikorotuksiin tulee ensi vuodeksi 20 prosentin korotus ja toimeentulotuen perusosaa alle 18-vuotiaasta lapsesta korotetaan 10 prosenttia.

Lue lisää: Pienituloisten lapsiperheiden Kela-tuet nousevat hetkeksi

6. Asumistuki

Yleisessä asumistuessa otetaan vuoden alusta lähtien huomioon aiempaa suuremmat kotien lämmityskustannukset. Omakotitaloissa huomioidaan suuremmat hoitomenot. Vastaavia muutoksia tulee myös eläkkeensaajien asumistukeen.

Jatkossa näitä menoja otetaan asumistuessa huomioon lähes 60 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022. Korotus on voimassa vuoden 2023 loppuun.

Lisäksi tuessa huomioitaviin kaikkiin asumismenoihin tulee vuoden alussa reilun kahdeksan prosentin indeksikorotus. Saman suuruinen korotus tulee eläkkeensaajan asumistukeen.

7. Eläkeputki kiristyy

Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä poistuu mahdollisuus päästä eläkeputkeen, eli työttömyyspäivärahan lisäpäivien saaminen.

Sen lisäksi eläkeputken ikäraja nousee vuonna 1963 syntyneillä 63 ikävuoteen ja vuonna 1964 syntyneillä 64 ikävuoteen.

Vähintään 55 vuotta täyttäneet irtisanotut voivat vuoden alusta alkaen hakea uutta tukimuotoa, muutosturvarahaa.

Ehtona on, että henkilö on ollut vähintään viisi vuotta töissä samalla työnantajalla ja hänet irtisanotaan tuotannollisista tai taloudellisista syistä.

Kuvamuokkaus jossa sormi osoittaa kännykkää muistuttavaa ruutua. Ruudulla on nettisivun eläkelaskurikone, johon voi syöttää käyttäjän syntymävuoden ja -kuukauden.
Alla olevasta linkistä pääset eläkeikälaskuriin, joka laskee päivämäärän työvelvoitteden kestollesi. Kuva: Ilkka Kemppinen / Yle

Lue lisää: Katso laskurista, kuinka kauan eläkepäiviesi alkuun on – eläkkeet nousevat ensi vuonna nopeiten vuosikymmeniin

8. Opiskelijan tuet

Opintorahaan tulee ensi vuoden elokuussa neljän prosentin indeksikorotus.

Lisäksi opiskelija saa tienata noin viidenneksen enemmän rahaa ilman, että tulot vaikuttavat opintotuen määrään.

Korkeakouluopiskelijan opiskelija-ateria saa maksaa ensi vuonna 2,95 euroa. Korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksu nousee vuoden alussa yhdellä eurolla lukukautta kohti.

Vuoden vaihduttua myös työttömien mahdollisuudet sivutoimiseen opiskeluun paranevat ilman tukien menettämistä.

Suomen opintotukijärjestelmä aiotaan perata läpi ensi vaalikaudella. Opiskelijat toivovat tiettyjä muutoksia.

9. Veromuutoksia

Verottaja on koonnut verkkosivuilleen vuoden 2023 verotuksen muutoksia. Tässä niistä muutama poiminta:

Työpaikan ja kodin välisten matkojen matkakuluvähennyksen tilapäiset korotukset ovat voimassa myös vuonna 2023. Omaa autoa käyttävän vähennys on 0,30 euroa kilometriltä ja vähennyksen katto on 8 400 euroa vuodessa.

Yli 60-vuotiaita kannustetaan jatkamaan työntekoa korottamalla heidän työtulovähennystä 200–600 eurolla iän mukaan.

Lue lisää: Näin ikä iskee tuloveroprosenttiin – katso vertailusta, maksatko muita enemmän

Ihmiset tekevät ruokaostoksia.
Limsojen verotus muuttuu ensi vuonna. Sokerittomien limujen verotus kevenee, sokeripitoisten nousee. Kuva: Aalto Puutio / Yle

Tupakkaveron asteittainen korotus jatkuu vuonna 2023 ja virvoitusjuomien vero muuttuu sokerin määrään perustuvaksi.

Vuodesta 2023 alkaen asuntolainan korkoja ei voi enää vähentää verotuksessa. Sama koskee ensiasunnon velan korkoja.

Mikä ensi vuoden verotuksessa muuttuu? Puhelimessa johtava veroasiantuntija Tero Määttä Verohallinnosta.

10. ASP-säästäminen

Asuntosäästötilin (ASP) ehdot muuttuvat vuoden alussa. Jatkossa ASP-sopimuksen voi tehdä vielä 44-vuotiaana, kun aiemmin yläikäraja oli 39 vuotta.

Lisäksi kahden ASP-lainan käyttäminen yhteisen asunnon hankintaan nostaa myönnettävän lainan ylärajaa. Myös valtion lainantakauksen enimmäismäärä nousee 50 000 eurosta 60 000 euroon.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 31.12. kello 23:een saakka.